Ajatuksia omasta kropasta

Varmaan joskus kirjoittelinkin tänne, etten varmaankaan aio laittaa kuvia mahastani synnytyksen jälkeen. Nyt kun siitä on kulunut 6 kuukautta, olen ehtinyt ajatella asiaa ja "tutustua" uudelleen omaan kroppaani. Oikeastaan olenkin aika tyytyväinen siihen! Vaikka mulla on aina ollut huono minäkuva ja pukuhuoneessa riisuutuminen on ollut kammottavaa jo teini-iästä lähtien, synnytyksen jälkeen en ole enää ajatellut samalla tavalla. Ei ne raskausarvet mitään hienoja koristeita ole, mutta ehkä tunnen, että nyt mun vatsanseutu saa näyttää siltä kun on, koska mulla on pieni lapsi. Kannan arpia ylpeydellä, enkä häpeile niitä. Tissitkin näyttää nykyään enää nahkarukkasilta, mutta ei se eikä mikään muukaan estä mua menemästä vauvauintiin bikinit päällä. Vielä vuosi sitten olisin harkinnut vakavasti moista :D

Raskauden aikana rasvasin masua öljyllä välttyäkseni suuremmilta arvilta. Näin kävikin, kunnes viimeisen kahden viikon aikana maha alkoi venyä ja paukkua ja kaikki arvet tuli yks kaks! Synnytyksen jälkeen olen lähinnä rasvaillut kaakaovoilla arpia, se kuulemma vaalentaa niitä. Siitä en kyllä tiedä, että auttaako tuo mitään, mutta ylläoleva voide tuoksuu ihanan kesäiseltä ja vastustamattomalta ja olenkin lähinnä sen takia käyttänyt sitä :D

Tässä maha sivusta. Se palautui pari viikkoa synnytyksestä, ja aloin jo silloin pitämään omia housuja. Mulla on ollut nuoresta asti tollanen pieni pömppö, johtuu siitä että rasva on kerääntynyt vanhan leikkausarven yläpuolelle (alakuvassa) enkä ole mikään urheilijatyyppi, niin siihen se on jäänyt :D

Ja viimeinen kuva... Raskausarpia on tullut eniten tuon vanhan arven ympärille, kun iho ei luonnollisestikaan kovin hyvin siitä kohtaa venynyt...

Vaikken olisi koskaan uskonut, on äidiksi tulo tuonut mulle helvetin paljon itseluottamusta, ja olen alkanut hyväksymään kroppani ja olemaan sinut sen kanssa. Tiedostan kyllä, ettei näky ole mikään kovin kaunis, mutta itseluottamusta nostattaa, kun mies jaksaa kehua, eikä inhoksu nykyistä ulkomuotoani.

Sanottakoot nyt vielä, että yhtään en ole treenannut, enkä laihduttanut, vaan vauvan kanssa puuhaillut kotona.  Ennen raskautta painoin ehkä 57-59kg, viimeisellä raskausviikolla 62kg, ja nykyään 55-56kg. Kun niitä raskauskiloja ei ehtinyt kauheasti tulemaan, niin oli helppo päästä takaisin omaan painoon :) Äh, laitan vielä masukuvan, jonka oon ottanut pari päivää ennen synnytystä (masua on jokseenkin ikävä, kumma juttu <3)

Että tällästä!
Miten te olette palautuneet synnytyksestä, ja onko ollut helppoa elää muuttuneen kropan kanssa?

Liitoskipuja! :(

Oon kävellyt loppuviikon aikana tavallista enemmän, ja nyt viikonlopun aikana ensimmäiset liitoskivut on alkaneet tuntua! :( Onneksi ei vielä mitään kovin pahaa kipua, mutta jos tämä tästä on vain pahenemaan päin, niin sitten toivotan kyllä beibin tervetulleeksi maailmaan vaikka jo huomenna! :D Neuvolan tädin mukaan ei luultavasti mennä lasketun ajan yli, kun kuitenkin kohdunsuu on pehmennyt ja sormelle auki. Tosin kuukausi sitten tehdyissä tutkimuksissa kaula ei ollut vielä lähtenyt lyhenemään, niin en kyllä tiedä, kuinka lähellä h-hetki on...

Tällä(kin) viikolla olen saanut taas kuulla puolitutuilta masun koosta. "Eikö sen pitäisi jo olla isompi??!" Tulee jokaisen suusta. Ja joka ikinen on ihmetellyt, miten lähellä laskettu aika on, eikä maha näytä siltä yhtään. Oma äitini on ollut muutaman kerran mukana, kun joku, joka ei vielä ole mahaa nähnyt, kommentoi sitä, ja äiti kyllä puolustaa mua ihan kympillä :) Sanoo vaan topakasti takaisin että "ei kato oo tullut yhtään ylimääräsiä kiloja! Niin!" Se saa kyllä kaikki kommentoijat hiljenemään, ja on tosi kiva, että äiti ei tyydy vaan nyökyttelemään, niinkuin minä teen :D

Päällä H&M:n Mamapaita

Kuvat on räpsäisty tänään. Mun mielestä masu on isomman näköinen tolleen vähän enemmän edestä päin katsottuna :)
Ja raskausarpiakin on tullut! Pari pientä molempiin kylkiin noiden vanhojen arpien jatkoksi, ja sitten ton vanhan leikkausarven ympärille ja navan yläpuolelle. Navan yläpuolella olevia arpia kutittaa joka päivä. Oon levittänyt Weledan raskausöljyn lisäksi pitkin päivää kaakaovoita tai mitä nyt ikinä sattuu käsillä olemaan, aina kun kutittaa.

Eilen tuli hirveän flunssainen olo nenään. Sama olo on jatkunut tänään, ja käväisin apteekissa hakemassa uuden nenäsumutteen, jos tää vaikka johtuis tuosta heinäallergiasta? Oon pitänyt koivun kukinnan jälkeen taukoa sumutteesta, ja syönyt pelkästään antihistamiinia. Nyt kuitenkin tuntuu taas, että oireita alkaa tulla, mutta täytyy toki seurailla, että onko tää flunssaa vai allergiaa. Niiden välinen raja tuntuu välillä olevan tosi pieni ja hankala hahmottaa, kumpi on kyseessä.


Cinnamonroll girl ja poju 37+4

Valtakunnassa kaikki hyvin

Plaah, ei vieläkään mitään merkkejä alkavasta synnytyksestä. Kaksi viikkoa sitten olin aivan paniikissa, nyt se tulee, pakko valmistautua! Eikä vieläkään mitään. Kyllä on vaikea ennustaa kuinka lähellä tuleva synnytys on! Kai sen pystyy vasta sitten sanomaan varmaksi, kun se oikeasti käynnistyy.

Raskausviikko 37 alkoi tällä viikolla, joka tarkoittaa sitä, että vauvan on lupa tulla maailmaan myös lääkäreiden puolesta. Tulossa oli omat baby shower kutsut, jotka päätin järjestää itse, koska kukaan muu ei niitä mulle olisi järkännyt. Siispä siivosin ja leivoin juhlia varten. Meitä oli vain muutama tulossa, joten tein tällaisen pienen kakun:

Ja kun ei ollut paljon rahaa, en tilannut netistä aineita kakun koristeisiin, vaan tyydyin marketin valikoimaan (hyi, toi sininen väri! :( )

Rv 37 kunniaksi aloitin myös vadelmalehtiteen juomisen. En ollut uskaltanut aloittaa sitä aikaisempien suunnitelmieni mukaan viikolla 35, koska en tiennyt ihan tarkkaan, voiko tämän juomisella olla vaikutusta vauvan tuloon. Täytyy muuten sanoa, että maistuu oikein hyvältä! Kuumista säistä huolimatta olen onnistunut juomaan 2-3 kuppia päivässä. Heti ensimmäisen kupin jälkeen vauva alkoi liikkua tosi paljon, ja mun mielestä venytteli oikein huolella. Muuten en kyllä ole huomannut mitään supistuksia vahvistavaa vaikutusta tai muutakaan.

Lopuksi vielä masukuva! Viikkoja 36+0. Kohtu on aika ylhäällä, ja sen alkaa jo huomata näistä kuvistakin. Muuten masu ei näytä muuttaneen muotoaan :) Neuvolassa saatiin painoarvioksi 2800-2900g, että alle kolmen kilon. Jos tällä tavalla edetään lähelle laskettua aikaa, painoarvio on n. 3,5kg.

Uskalsin vihdoin käydä myös uimassa ensimmäistä kertaa, eikä kyllä alkanut supistelemaan! Tosin vesi oli +25 astetta ^_^''


Cinnamonroll girl ja iso pieni herra 36+4 <3

Mammaloma alkaa!

Tästä päivästä lähtien meikä viettää äippälomaa, jee! Enää siis päälle kuukausi laskettuun aikaan :)

Tänään oli neuvola+viimeinen lääkärikäynti. En muistaakseni ole kirjoitellut viime käynnin (2 viikkoa sitten) lukemia, joten laitan ne tuohon perään sulkeisiin.

Paino: 59.9kg (59.8kg (+50g/viikko))
Verenpaine: 120/77 (116/72)
U-prot: neg (neg)
U-gluk: neg (neg)
Hemoglobiini: (130)
Sf-mitta: 32 (30)
Liikkeet: ++ (++)
Syke: +150 (+140)

Tässäpä näitä lukuja... Paino ei ole vieläkään mennyt uusille kymmenluvuille, vaikka vähän jo niin pelkäsinkin :D Meillä punnitaan aina niin, että ei miinusteta vaatteista mitään, vaan pistetään vaa'an lukema suoraan paperille.

Piti vielä mainita, että viikonlopun aikana tissit tosiaan tulivat ihan kivikoviksi, ja loppujen lopuksi oli tosi hankala nukkua kyljellään, kun teki niin kipeää. Soitin maanantaina neuvolaan, ja sieltä neuvottiin, että käsin kannattaa lypsää lämpimässä suihkussa. Niinpä mä sitten koko päivän yritin helpottaa oloani ja nyt on taas tissit normaalit, ihanaa :) Th kuitenkin varoitteli, että maidonnousu saattaa myös kieliä lähestyvästä synnytyksestä (no, onhan se joka tapauksessa lähellä, mutta kenties ihan kulman takana..). Tällä hetkellä näitä ennenaikaisen synnytyksen merkkejä on mm. limatulpan(?) irtoaminen, supistukset sekä tämä maidonnousu. Käyn huomenna pikaisesti Helsingissä vähän etsimässä lisää kestovaippatavaraa kirppikseltä (meidän kaupungin kaikki kirppispöydät on koluttu NIIN puhki eikä edes löydy paljon mitään!), sekä yhdessä blogitapahtumassa, siitä myöhemmin lisää :)

Asioiden järjestelyä ja lomailua

Taas on ollut asioiden hoitamista ja paljon tekemistä! Tuntuu, että kun saa jonkun asia pois päiväjärjestysestä, tulee kasa uusia hommia :D Mulla tosiaan alkoi nyt loma, ja mieskin pitää lomaa kaksi viikkoa. Ensimmäiseksi me päätettiin hankkia juhannuksen jälkeen oma auto, ja nyt mies on tulossa autonhakureissulta :) Päädyttiin 2003 vuoden Toyota Corollan farkku-malliin, että mahtuu sitten vaunutkin kyytiin mukaan, eikä tule kauhean ahdasta, jos takana on kaksi ihmistä turvakaukalon kanssa... Tosin se selviää sitten vasta myöhemmin, onko siellä ahdasta, tietenkin :D

Ennen juhannusta mulla oli kontrollikäynti äitipolilla, ja siellä tutkittiin mm. ultralla kohdunkaulan pituutta. Lääkäri sanoi, että kaikki oli muuten ok, mutta käsikopelolla kohdunsuu tuntuu hieman pehmeältä, ja että otetaan varmuuden vuoksi testi emättimestä, että onko ennenaikaisuudelle vaaraa. Testi näytti negatiivista, eli on joku alle 2% mahdollisuus ennenaikaisuudelle. Sain kuitenkin vielä ensi viikolle uuden ajan ja lääkäri vielä lopuksi varoitteli, ettei kannata mennä järviveteen uimaan, ettei tule supistuksia.

Kävin tänään ostamassa meille teepannun, kun sellaista ei vielä ollut. Kotimatkalla kastuin ihan läpimäräksi, kun en ottanut sateenvarjoa mukaan, ja päätin heti keitellä teetä :) Pystyn enää sateisina päivinä juomaan teetä, kun muuten tulee kauhee hiki otsalle, eikä siitä voi oikein nauttia :( Pitäisi muuten kokeilla sitä vadelmalehtiteetä muutaman viikon päästä ;)

Loppuun vielä pari kuvaa masusta. Nyt on rv 32+0. Välillä tuntuu siltä, että kun noita kuvia katselee, niin maha on kyllä ihan päivästä riippuen eri näkönen ja kokonen :D

 rv 29+3

rv32+0

Vauvalle musaa!

Tätä meillä kuunnellaan melkein joka päivä. Tämä biisi on meidän molempien mieleen, ja on kiva huomata kuinka vaavikin alkaa jammailemaan masussa kun tämä pärähtää soimaan :)

Eilen satoi vettä, ja me mentiin pienelle kävelylenkille. Enää en pysty kävelemään reippaasti, enkä halua lisää supistuksia enää vapaapäivänä kun pitäisi levätä, joten mies saa tyytyä köpöttely-vauhtiin :D Lenkin jälkeen oli mukava juoda kuppi kaakaota parvekkeella mansikkaviljelmien keskellä :)

Illalla tehtiin vielä pieni linturetki samalla, kun käytiin anopin luona vierailulla. Olisin halunnut aloittaa joko mammajoogan tai -zumban, mutta täällä meidän kaupungissa ei sellaisia järjestetä, joten joudun tyytymään näihin pieniin kävelyretkiin liikuntamuotona. No, mummi kannusti jo kuukausia sitten, että jos et muuta liiku, niin muista kävellä joka päivä, että synnytys olisi helpompi :)

Vauvan yksiön neliöt ei kelpaa kaikille

Olen ollut viimepäivät niin poikki harjoittelun jälkeen, etten ole jaksanut päivitellä blogia.
Jos nyt kuitenkin tämän viikon kuulumisia: Ensinnäkin, harjoitussupistukset on "pahentuneet" niin, että ne tekevät  välillä hieman kipeää. Tämän takia mulla iskee aina paniikki, että nostelinko tänään liian painavia ämpäreitä töissä, tai olenko muuten vaan repinyt itseäni liikaa. Pelkään ihan tolkuttomasti ennenaikaista synnytystä! Oon nähnyt siitä lukemattomia unia, eikä tää harjoittelujakso nyt kauheasti paranna olotilaa... Onneksi on enää kaksi viikkoa jäljellä ja sitten alkaa munkin kesäloma :)
Allergiaoireet on helpottaneet jo jonkun verran, vaikka aluksi ajattelin, että näillä nykyisillä lääkkeillä ei kesästä tule mitään. Kuitenkin tabletti+nenäsumute on auttanut ihan kiitettävästi. Nenä ei enää vuoda, mutta ääni on koko ajan käheänä pienen jatkuvan hengenahdistuksen takia. Se ei kuitenkaan häiritse niin paljon kuin tuo nenän oireilu.
En muista, mainitsinko jo aiemmin, että tunsin luultavasti kerran vauvan hikkaavan :) Nyt kuitenkin hikottelu tuntuu jo useammin.
Vauvan liikkeet tuntuu jotenkin vaimentuneen, mutta näkyvät silti todella selvästi mahan päältä, eli en usko että ne on oikeasti heikentynyt, musta vaan tuntuu siltä :D Tässä koneella eilen istuskelemassa tunsin, kun vauva puski pitkään kylkiluiden alta, ja kun painoin siitä kohdasta, niin tunsin ekaa kertaa, missä vauva on. Tai siis että se kosketus kesti pitkään, eikä ollut sellainen nopea ja lyhyt potkaisu. :) Onneksi en oo vielä heräillyt noihin potkuihin yöllä! Vessareissuissa on ihan tarpeeksi heräämistä :D
Meillä oli myös viimeinen valmennustuokio, tällä kertaa vauvanhoitotunti. Paikan päälle oli vaivautunut tällä kertaa vaan yksi pariskunta meidän lisäksi :D Tälläkin kertaa, kuten muinakin, asia oli suurimmaksi osaksi tuttua juttua mulle, mutta toivottavasti mies sai siitä enemmän irti. Paikalla oli myös kuukauden vanhan tytön vanhemmat ja itse vauva. Terkkari kyseli heiltä, miten on arki sujunut ja millaista oli sairaalassa ym. Sitten th otti vauvan ja näytti, miten vaipat vaihdetaan. Tosin hän selosti jostain ihan muusta samalla, ja meidän piti sitten koittaa hahmottaa miten se vaippa pitäisi vaihtaa. Onneksi me kuitenkin ollaan päästy vaippoja vaihtaan aika monet kummipojan syntymän jälkeen, niin ei haitannut, ettei sitä hirveästi neuvottu. Jos en olis koskaan vaippaa vaihtanut, olisin kyllä halunnut kuulla jotain selostusta asiasta samalla kun se vaihdettiin.

Viikkoja on kasassa 28+2 ja voisinpa vaikka lisätä uuden masukuvan. Mun mielestä se ei ole kasvanut ihan niin isoksi, kuin mitä olen odottanut näiltä viikoilta. Ihan hyvä näin, alkaa silti olemaan hankalaa lakata varpaan kynnet tai muutenkin kumarrella.. Ehkä sitä tukalaa oloa kestää vähemmän aikaa ;) Riippuu kai vähän kellonajasta, milloin kuva on otettu, mutta välillä on tuntunut siltä, että tällä viikolla on pienempi maha kuin viime viikolla xD Ylempi kuva on rv 24+1 ja alempi kuukautta myöhemmin, pari päivää sitten räpsäisty.

Ja taas tällä viikolla oon saanu kuulla mieltä ylentävää palautetta kuinka masun pitäis olla paljon isompi näillä viikoilla >:( Tuntuu, että kaikilla ventovieraillakin saa olla oma mielipiteensä asiasta.. Tämä kyseinen nainen sanoi "Siis sulla on kaks kuukautta laskettuun aikaan?! Tossa vaiheessa jouduttiin jo leventämään ovia että mahduin sisään, kun mä olin raskaana! En mä ees huomannu et odotat!" Joo kiitos kovasti, mutta jos kaikki on hyvin ja vauva normaalin kokoinen niin mä olen ihan tyytyväinen, ettei ole isompi, vaikka pyöreä vauvamasu oliskin kiva juttu... Täytyy vaan nousta tollasten kommenttien yläpuolelle.

Mutta nyt on viikonloppu, ja mä aion vaan rentoutua kun ei ole edes valmistujaisjuhlia tiedossa!

Hääpuku ja uutta oirelistaa

Lyhyt blogihiljaisuus johtui häämatkastamme. Matkustimme Roomaan, ja sitä lämpöä on jo kauhea ikävä! Nyt olen muistellut häitä ja matkaa katselemalla kuvia :) Täytyy kyllä suositella Italiaa odottaville äideille! Meidän ei tarvinnut jonottaa 2h lippuja Colosseumille kun vartijat huomasivat, että olen raskaana :) Samoin metrossa sain aina istumapaikan, oli se kuinka täynnä tahansa. Ei tällaista vain Suomessa yleensä ole :D Suosittelen valitsemaan hotellin jonkun metroaseman läheisyydestä, sillä mulla meinas mennä jalat kaiken sen kävelyn jälkeen, kun piti vielä raahautua hotellille illalla.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin tässä oli mun hääpuku:

Masu taisi olla 24+3. Puku oli ihan maahan asti, en vain löytänyt sopivaa kuvaa, missä en näyttäisi ihan muumilta ja jalatkin näkyisi :D Tehtiin puku yhdessä kaason kanssa, eikä siihen ole mitään kaavoja, mutta jos joku on kiinnostunut, niin voin kyllä kertoa lisää kankaista ja tekovaiheista :)

Viimeaikoina ei ole ihan hirveästi ollut raskausoireita, mutta muutama kyllä:
-Närästys kiusaa aina välillä, joskus kahvin/rasvaisen ruuan jälkeen, mutta joskus ennen nukkumaanmenoa. Siihen en ole ostanut mitään lääkkeitä, vain juonut ison lasin vettä.
-Pahoinvointia on ollut useana päivänä viime viikolla, molemmilla kerroilla lentokoneessa, ensin menomatkalla nousussa ja tulomatkalla laskeuduttaessa. Huono olo iskee automaattisesti myös kun olen liian kauan syömättä tai yöllä juuri kun olen mennyt sänkyyn. Olenkin yrittänyt pitää ruokailuvälit n. 2-4 tunnissa ja pienet ateriat riittävät hyvin, vaikka pystyisinkin syömään jotain ihan järjettömiä määriä ilman oksettavaa ähky-oloa (joka tuli ennen raskautta joka aterialla jos söin liikaa).
-Nenäverenvuotoa on ollut muutaman kerran kun aloitin nenäsumutteen käytön. Tuskin se siitä johtuu, vaan tuosta siitepölystä.. Mutta aina se on sama sierain, ja joka kerta vuoto loppuu niistämisen ja hetken tuputtelun jälkeen.
-Jotain liitoskipujen tapaisia vihlaisuja on ollut, mutta ei mitään pahempaa.
-Myös vanhassa leikkausarvessa tuntuu napakoita vihlaisuja, kun iho venyy (ja jotkut ihonalaiset kiinnikkeet(?)).

Hankinnoista vielä sen verran, että ostimme matkarattaat, Graco Mirage-merkkiset. Löysin ne käytettyinä fb-kirppikseltä 60€:lla, ja ajateltiin, että meidän kummipoika voi käyttää tämän kesän niitä, mikäli vanhemmat vain haluavat. Aluksi ajattelin käyttää niitä vauvan synnyttyä elo-syyskuussa kaukalon kanssa. Näin mun on helppo käydä yksin kaupungilla ja kantaa vauva ja rattaat kotiin. Sitten talvella joudumme käyttämään vaunukellaria Brion Happyjen kanssa, kun niitä ei saa kätevästi kokoon. Kellari sijaitsee toisella puolella rakennusta, niin saa nähdä miten hyvin saan raahattua ostokset vauvan kanssa kun raskaita ovia olisi 5-6 matkan varrella kellarista kotiin ja kaikki lukossa xD

Tänään alkoi myös työharjoittelujakso. Kaikki oli vähän näreissään kun en tee normaalia 6-7,5 tuntisia työpäiviä, mutta mä itse tiedän, että tää neljä tuntia on mulle hyvä ja oon siihen tyytyväinen.

Cinnamonroll girl ja vauveli 25+5

Uusi viikko, uusi masukuva

Tänään on 21+0, eli 22. raskausviikko, jee! Laitetaan sen kunniaksi uusi kuva masusta!
Vatsa on melkein yhtä valkoinen kun seinä :D

Olen voinut jostain syystä koko päivän huonosti :( Heti aamusta oli oksettava olo, joka lähti syömällä. Sitten se tuli takaisin, kun kävin sovittamassa piilolinssejä. Toivottavasti ei ole jäädäkseen :D
Linssien sovituksen jälkeen käväisin H&M:llä, koska siellä on alkanut alet. Löytyi muutama kiva äitiysvaate, mutta sovituskopissa ja päällä ne ei sitten ollutkaan kivoja :P Huomasin sovitellessani vaatteita, että onpas maha pyöreä tänään! :D Siitä tuli jotenkin hyvälle mielelle kun mammavaatteetkin näytti kivemmalle päällä :) Ostin sitten yhden harmaan mekon jossa oli pieniä valkoisia palloja, söpöä!
Kävin äsken kysymässä työharjoittelupaikkaa tuosta läheltä, ja sanoin, että äitiysloma alkaa heinäkuussa, eikä sitä miestä näyttänyt haittaavan :) Melkein lupasi mulle paikan, mutta sanoi että laita vielä sähköpostilla tiedot niin hän lukaisee ne vielä läpi, jes! Ajattelin, että jos mahdollista, haluaisin tehdä 4 tuntia päivässä, 4 päivää viikossa, ettei sitten ainakaan ole liian raskasta. Siitä kuitenkin saa 9e/pvä enemmän työttömyystukea kuin ilman harjoittelua!
Eilen tuli kaupassa ihan hirveä jano, joka ei lähtenyt, vaikka join koko pullon vettä >:( Yritä nyt siinä janoisena miettiä mitä piti ostaa. Ostoslistalla ei ollut mm. banaania ja päärynää, mutta kun oli jano, niin ne kuullosti hyvältä ajatukselta (?) :D. Nyt sitten väsäsin itselleni banaani-päärynä-mixin ja vetelen sitä samalla kun kirjoitan. Tuntuu vaan että huuli alkaa turpoomaan, en kai mä ole päärynällekin allerginen raskausaikana? Banaania oon aikaisemminkin syönyt, niin en usko että siitä tulis.. Ärsyttävää kun ei voi tietää.. Mun pitäis varmaan käydä ostamassa epipen jos tulee joku paha anafylaktinen shokki kun ei näistä allergioista enää ota selvää.

Cinnamonroll girl ja pienokainen 21+0

Puolivälissä

Nyt se 20+0 paukkuu täälläkin! Sen kunniaksi voisin julkaista pari kuvaa, jos vaikka se tyydyttäisi ihmisiä, jotka ovat joka päivä kyselemässä "MAHA, MAHA, ONKO SE KASVANUT?!?"
Ylempi kuva siis viikolta 16+0 ja alempi nyt tänään 20+0. Ja kun en omista mitään kuvanmuokkausohjelmaa, jolla osaisin muokata nämä kaksi kuvaa yhteen, saatika sitten laittaa niitä tähän blogitekstiin vierekkäin, saatte pällistellä kuvia allekkain :D

 No eipä vielä kovin moni tajuaisi tosta mahasta että oon raskaana, mutta on se kasvanut.. vähän. Saan kyllä vieläkin joka kerta kuulla, kuinka pieni maha on, kun kerron jollekulle randomille, että oon raskaana.
"Mm-m, puolivälissä ollaan"
"AI JAA, onpas kyllä pieni maha"
Joo, kiitos. Olen katsonut viimeiset 2 viikkoa joka päivä peiliin miettien, onko se pieni, sopiva, tai että onko kaikki kunnossa. Pientä vainoharhaisuutta peliin, ja paskamutsifiilikset ovat saman tien täällä.
"Entä jos en syökään tarpeeksi, eikä lapsi saa kaikkea tarvitsemaansa, eikä siis kasva??"
"Entä jos syön liian epäterveellisesti ja meille tulee sokerivauva??"
Ja tätä rataa.
Rakenneultra on viikoilla 21+5 ja eiköhän siellä sitten selviä, onko vauva "oikeen" kokoinen. Tota ultraa on kyllä odotettu kuin kuuta nousevaa jo kuukauden verran, miksi se on meillä noin myöhään?? >:(

Huomaa kyllä, että kaikki muutkin odottaa ultraa, ehkä vielä enemmän kun minä ja mies. Saatiin kummitytöltä palmusunnuntaina virpomisvitsa, joka oli koristeltu vaaleanpunaisilla ja -sinisillä höyhenillä -___- ja koristelu-apuna oli toiminut miehen äiti! Anoppiin meinaa kyllä mennä välillä hermot, kun se ihan aina jaksaa muistuttaa, että poikahan sieltä on tulossa. No, 50-50 mahdollisuudet (eikä ole, sanoi mies. Suomessa syntyy enemmän poikia, kuin tyttöjä, daa) että on aika suuret mahdollisuudet olla oikeessa. Mutta viime kerralla, kun nähtiin, anoppi sanoikin että "kun sulla on noin pieni maha, niin ehkä se onkin tyttö!" WTF?! Päätä jo.. :D Kohta ei kerrota kenellekään kumpi tulee! Jos tää vatsanseudun kommentointi alkaa jo tässä vaiheessa ärsyttään, niin entäs sitten myöhemmillä viikoilla? :D


Olin eilen kaupungilla tekemässä häähankintoja, kun yhtäkkiä alkoi alavatsaan koskemaan. Tuli ihan sellainen tunne, että menkat alkais. Jouduin vähän herätteleen itteeni, ettei ne nyt oikein voi alkaa, vaan tää on jotain muuta.. Ihan ensimmäisten viikkojen aikana oli tuntunut samanlaista, mutta en ollut oikein varma, onko enää tässä vaiheessa hyvä tuntea näin. Ensin mietin, että täytyy odottaa jossain istuen että mies tulee töistä ja hakee mut kotiin, mutta päätin kuitenkin kävellä rauhallisesti. Kotona join lasin mehua ja menin sänkyyn makaamaan. Kolmen tunnin yhtäjaksoisen kivun jälkeen se pikku hiljaa helpotti, ja uskalsin olla normaalisti. Ei kai kyse ollut supistuksista, kun kipu ei ollut siksakkimaista, vaan oli kokoajan samanlaista, eikä helpottanut välissä?
Nyt aion kuitenkin ottaa rauhallisesti, ettei vaan kipuilu tule takaisin! :D

Perhevalmennusta

Oltiin eilen miehen kanssa ekassa perhevalmennuksessa. Aiheena oli "kun kahdesta tulee kolme" ja parisuhteen ylläpitäminen. Mentiin luennolle vähän sillä mielellä, että ehkei tää nyt oo se kaikista mielenkiintoisin aihe. Mies kuitenkin sanoi jälkeenpäin, että olipa hyvä että mentiin :) Mun mielestä siellä oli paljon sellasta asiaa, mitä oon lukenut aikaisemmin kirjoista ym. Oli kuitenkin ihan hyvä, että asioita käsiteltiin naisen ja miehen näkökulmasta, että me molemmat ymmärretään toisiamme sitten kun tulee perheenlisäystä.

Nyt on kyllä möyrinyt tuolla mahassa sen verran, että mä luulen et nää on niitä liikkeitä! :) Tai sit mahassa kiertää tosi pahasti monta päivää putkeen :DD Noh, ainakin mun mielestä on kiva kuvitella että ne pienet muksaukset tulee mun pikkumurulta <3

Tässä vielä tän viikon masukuva, 17+0:

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Juuri kun olin toissapäivänä pohdiskellut tätä mun työtilannetta, että jatkuuko se, vai päättyykö piankin, niin heti seuraavana aamuna esimies iski käteen tiedotteen, jossa kerrotaan firman lopettamisesta. Se siis meinaa sitä, että lauantaina on mun vika työpäivä. Yhtäkkiä onkin enää kaksi työpäivää jäljellä! Oltiin eilen tosi haikein mielin töissä, kukaan meistä ei tätä toivonut, mutta näin kuitenkin kävi. Päätös ei kuitenkaan ollut meidän, vaan ylempien johtajien.
Aluksi olin tietenkin harmissani, että joudunko nyt vielä hakemaan ennen heinäkuun äitiyslomaa jotain töitä. Kuka tällaisen raskaana olevan haluu töihin?? :( Mutta pian aloinkin jo miettimään iloisempia asioita: nyt voin tehdä kunnon kevätsiivouksen, leipoa häitä varten jne :)
Vaikka kuinka yritän olla stressaamatta, huomasin illalla että mullahan on hirvee astmakohtaus, enkä pystynyt edes nukkumaan.. Että näin vaan se vaikuttaa myös psyykkisesti, vaikkei haluaisikaan :D

Istutettiin tänään miehen kanssa muutama yrtti ja mm. mansikoita kesää varten parvekkeelle, toivottavasti onnistuvat! :) Mä oon niin suuri mansikkafani, että odotan kyllä suuresti että pääsis maistamaan omia mansikoita :D

Tässä vielä loppuun masukuva viikoilla 16+0. Mies naureskeli hulluna kun otti näitä kuvia, että ihan suutuin sille :( Kuulemma on niin huvittavan näkönen maha.. Kiitos!