Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sea band. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sea band. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. joulukuuta 2012

Positiivinen raskaustesti

Siitä on vuosi aikaa, kun tein vihdoin positiivisen raskaustestin, jouluaattoaamuna.
Mulla oli ollut jo kaksi viikkoa raskausoireita, mm. pahoinvointia silloin tällöin, sekä tissit oli arat. Kuitenkin vasta kolmas raskaustesti näytti plussaa, kun kuukautiset oli myöhässä viikon. Ensimmäisen raskaustestin tein ennen kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa, toisen kun niiden piti alkaa ja kolmannen viikkoa myöhemmin. En voinut uskoa tulosta, 10 kuukauden yritys oli vihdoin tuottanut tulosta! Jouluaatto meni sukulaisille kaiken maailman selityksiä keksiessä, miksi en maista sitä ja tätä alkoholia, mutta kukaan ei epäillyt mitään.
Ensimmäisellä raskauskolmanneksella voin joka päivä todella pahoin, ja aamupahoinvointiin käytin Sea band-rannekkeita. Myös alkuraskauden verinen vuoto järkytti meitä ja luulin jo moneen kertaan raskauden keskeytyneen. Kuitenkin kaikesta huolimatta meillä on nyt 4,5kk ikäinen poika, jota rakastan enemmän kuin mitään muuta maailmassa.
Hyvää joulua kaikille <3

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Poika 3kk

Nyrkki menee suuhun 2kk ikäisenä



Tällä viikolla poika täytti 3kk.
Mun kesti selvitä mahataudista(ei muuten Sea band-rannekkeet auttaneet tähän pahoinvointiin ollenkaan, vaikka odotusaikana veivät usein pahoinvoinnin pois!) viikko ja neljä päivää, jonka seurauksena maidon tulo on nyt ehtynyt. Harmittaa ihan hirveästi, mutta luulenpa että ei kannata enää yrittää jatkaa imetystä. Ei olla oikein keksitty, mitä varten poika saa hirveät raivokohtaukset aina, kun hänet lasketaan imetystyynyn päälle imetystä varten. Kuvittelin aluksi, että tämä johtui tutista ja tuttipullosta, sitten kävi mielessä maitoallergia, mutta välttämis-altistus-periaatteella ei saatu mitään selviä tuloksia. Lopetin maidottoman ruokavalion juuri ennen oksennustautia, ja kysyin neuvolasta, olisiko mahdollista että tässä itketään ihan vaan rintaraivareita. Saatiin neuvo, että vaihtakaa imetyspaikkaaja -asentoa, niin kyllä se siitä. Muutaman kerran kokeiltiin menneen viikon aikana ja aluksi se toimikin, mutta parin kerran jälkeen mikään asento tai paikka ei pitänyt raivareita poissa. Olen päätynyt siihen tulokseen, että nämä raivarit ei varmaan johdu myöskään koliikista, eikä mun kannata tuhlata voimiani kolmen tunnin välein siihen, että saataisiin raivoava poika huijattua syömään.

Ensimmäiset hymyt nähtiin jo siinä kahden kuukauden tienoilla, mutta tällä viikolla on poika alkanut myös nauramaan ja se jos jokin on hauskan kuuloista!

3kk-päivän aamuna

Nyt kun poika on hieman isompi, tuntuu erilaiset itkutkin hahmottuvan helpommin. Nälkäitkun tiedän, ja meillä muutenkin syödään tarkalleen 3h välein (yöllä n. 6h välein). Väsyitku on myös helppo arvata, sekä masukipuja itkevä vauva. Ollaan myös löydetty keinot nopeaan nukuttamiseen, joten tällä hetkellä menee aika hyvin, kun ei tarvitse väsyttää itseään imetyksen kanssa taistellen.

Olen ostanut itselleni loppuvuodeksi kuntosalikortin, ja siihen kuuluu myös jumpat päälle. Huomenna suuntaan siis pojan kanssa ensimmäistä kertaa vauvajumppaan! Niitä kokemuksia kirjoittelen myöhemmin...

Tällaista tällä kertaa. Toivottavasti jaksaisin vielä vähän useammin tulla päivittelemään blogia, niin ei tulisi tällaisia kilometripostauksia! :)

tiistai 28. helmikuuta 2012

Kipeinä edelleen..

En vieläkään ole parantunut flunssasta, ja huomenna pitäisi mennä töihin :(
Ab-kuuri ei ole vielä helpottanut oloa, ja keuhkotkin on tullut kipeiksi. Lisäksi siitä lääkkeestä tulee aina kauhean paha olo ja oksennus, jos otan sen tyhjään vatsaan, niinkun pitäisi :( Ja sitä pitää ottaa vielä kolme kertaa päivässä, jee. Onneksi Sea band-rannekkeet on auttanut tosi hyvin, ja vie pahoinvoinnilta pahimman terän pois.
Viime yön sain nukuttua hyvin. Heräsin vasta kun miehen kello soi kuudelta ja nukuin vielä yhteentoista :D Nyt kun ei ole kuumekaan noussut, niin en ole viitsinyt soittaa lääkäriin ja pyytää saikkua.. Mutta tietenkin huomenna töissä se tulee :D

Mies on alkanut silitellä jo vähän kasvavaa masua, ja tuntuu, että hän jo odottaa innoissaan vauvan tuloa :)
Muutaman kivan nimivaihtoehdonkin olemme keksineet, mutta ehkä niitä kannattaa miettiä enemmän sitten kun tietää sen sukupuolen (rakenneultra 16.4.).

Jahas, nyt on mies tehnyt valkosipulilla höystettyä ruokaa mulle, täytyy mennä syömään(vaikkakin makuaisti on jo lähtenyt kauan sitten :D)!

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Lääkäri ja np-ultra

Tiistaina oli keuhkopoliklinikkakäynti. Mulla on paha astma, joten sitä seurataan puolivuosittain, ja nyt ilmeisesti ainakin muutaman käynnin verran raskauden aikana.
Lääkäri oli oikein mukava, ja puhuttiinkin koko aika vain seuraavan kevään siitepölyongelmista (lisäksi elämää hankaloittamaan kauheat allergiat) ja miten raskauden kanssa täytyy käyttää lääkkeitä ym. Äitini tuli mukaan, ja samalla sain häneltä kyydin. On hyvä olla joku toinen siinä vieressä, kun ei koskaan tule ajatelleeksi kaikkea mitä pitäis kysyä!
Neuvolakäynnillähän mitattiin myös paino, jolloin sanoin, että on varmaan noussut 57kg:sta että kannattaa mitata uudestaan. Vaaka näytti vain 53kg :( Arvelin sen johtuvan oksentelusta, mutta nyt kun en enää Sea Band-rannekkeiden takia ole oksennellut, niin toinen vaihtoehto on ripuli. Se on nyt vaivannut koko odotusajan, ja näköjään laskee painoa, sillä lääkärissä se oli enää 51kg. Minusta se on huono juttu, kun olen valmistautunut siihen, että paino tulee nousemaan enkä edes ajatellut tätä mahdollisuutta. No, minulle sanottiin että vauva ottaa aina omansa, ja toivotaan että näin on! Jäämme seuraamaan tilannetta..
Synnytyksestä sen verran, että lääkäri arvioi spirometria-tulosten ja tämänhetkisen vointini perusteella normaalin alatiesynnytyksen olevan mahdollinen! Vielä 1½ vuotta sitten pohdin, onkohan meidän mitään järkeä yrittää lasta, pystyisinkö siihen kaikkeen astman kanssa. Sitten kun tulin raskaaksi, mietin, että voinko synnyttää normaalisti, vai täytyykö turvautua sektioon. Ennen raskautta olin sitä mieltä, että sektio olisi helppo homma ja sen haluaisin. Nyt kuitenkin olen lukenut muiden äitien kokemuksia, enkä missään nimessä halua ensimmäiseksi vaihtoehdoksi sektiota! :D Näin ollen on helpottavaa tietää, että jos tilani ei tästä raskauden edetessä huonone, normaali alatiesynnytys on mahdollinen. Jos meidän paikkakunnalla on mammajoogaa, haluaisin aloittaa jo ihan siitäkin syystä, että hengitystekniikat auttaa sitten synnytyksen jälkeenkin.

No sitten se niskapoimu-ultra. Lähdettiin töistä kesken kaiken ultraan, ja siellä kaikki oli ok. Mua alkoi varsinkin alussa ihan hirveesti naurattaan kun pikkuinen oli niin hassun näköinen! Koitin hillitä siinä itteeni kun kätilö kertoi meille missä mikäkin elin on :D Hieman tuli tippa linssiin, ainakin mulla :D En tiedä miehestä :D Kätilö oli todella mukava, ihan kun oma äiti olisi ollut siinä kertomassa! Hän mittasi kaikki nenänvarret, reisiluut ja niskaturvotuksen, joka oli muuten 0,9mm. Yhdessä veriseulan kanssa riski saada esim. Down-lapsi on 1:100 000.
Sydän löi hienosti, syke oli + ja samoin liikkeet. Pikkuinen vastasi viikkoja, eli 13+0 ja la ei muuttunut siitä 22.8.
Tässä vielä kuva kullanmurusta, siellä se heiluttelee! <3

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Vastaisku


Kuva täältä

Tilasin juuri Sea band-rannekkeet, koska olen niiin kyllästynyt työkavereiden paheksuviin katseisiin.. Ei ole todellakaan hauskaa käydä useita kertoja päivässä oksentamassa, sehän on selvä. Töissä pitää silti käydä, koska ei mun tilalle saatais ketään muita. Nyt pitää vaan toivoa, että ne kanssa toimii :D
Pahoinvointi.fi:ssä lupailivat nopeaa toimitusta, eikä maksanut kuin 14e postikuluineen!

Sovittiin myös häistä, nimittäin mulla on ollut pienestä pitäen ajatus siitä, että oltaisiin naimisissa kun saadaan lapsia. Tässä kuussa tulee 2 vuotta kihloissa täyteen, ettei tää nyt ihan puskista tullut :D
Haluaisin tietenkin kesähäät, mutta voi olla etten jaksaisi itse kaikkia tarjottavia tehdä, mikä olisi tarkoitus. Päätettiin, että pidetään siinä huhti-toukokuun aikana. Harmittaa, kun budjetti on erittäin pieni, niin en saa hienoja prinsessahäitä :D Puvun saan luultavasti häälahjaksi (jos kaikki menee hyvin) ystävän ompelemana, ja järjestettäisiin vain hääkahvitukset tärkeimmille sukulaisille ja kavereille. Vähän on vielä auki, mennäänkö sitten kirkon vai maistraatin kautta.

Ensimmäinen neuvola on jo ensi maanantaina!

Cinnamonroll girl ja vauveli 8+3