Mä jätän tän tähän.

Ei tuonut yk 18 meille toivottua tulosta. Sovittiin miehen kanssa, että tämä jää nyt viimeiseksi yrityskierroksi. Olen palaamassa Japanin-matkan jälkeen töihin (heti kun jotain löytäisin), eikä se varmaan matkan aikaankaan olis hauskaa kärsiä aamupahoinvoinnista. Nyt teoreettinen laskettu aika ajoittuisi elo-syyskuun vaihteeseen, jolloinka voisin olla yhtä soittoa kotona ilman, että pojan tarvitsisi mennä päiväkotiin. 

Mulla oli vähän huonoja kokemuksia pojan odotusajalta, kun meni työpaikka alta kolmannella kuulla. Sitten tein enää lyhyen työharjoittelupätkän ennen laskettua aikaa, koska en löytänyt työkkärin kautta uutta työtä. Saattoi hieman käydä aika pitkäksi...

No, joka tapauksessa, välttääkseni saman skenaarion uudelleen, päätin, että jätän luget ja tikut ym pois tämän kierron jälkeen. Mitään ehkäisyä en koe tähän tarvitsevani, näillä mennään. Harmillista, että puolentoista vuoden yritys päättyi näin. Olisi ollut ihanaa antaa pojalle pikkusisarus..! Kyyneleet tässä nousee pintaan, kun tämä tuntuu niin lopulliselta tuomiolta. Miehellä on vielä yksi lukuvuosi tämän jälkeen koulua, vasta sen jälkeen meillä olisi varaa isompiin tutkimuksiin. 

Saatan nyt jättää tämän blogin tähän hetkeksi, keskittyä joulun odotukseen ja perheeseeni. Onhan mulla sentään yksi lapsi ja kaksi kuukautta kotonaoloaikaa jäljellä :)

Siispä toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Kohti pimeintä vuodenaikaa

No ei tärpännyt tälläkään kertaa. Testasin parit negat jo kp 28 ja tänään on kp 31 kun menkat alkoi. Kierron pituus siis 30pvää ja yk 18.

Luget piti taas tuhrun poissa, mutta muita oireita on ollut, lisäksi vielä hengenahdistusta, joka ei oo vieläkään loppunut, vaikka lopetin luget jo 4pvää sitten. 

Ei oo kyllä suuria odotuksia enää jatkoille. Jonkinlaista luopumisprosessia olen alkanut tekemään laittamalla äitiysvaatteet myyntiin. Myös pojan hoitopöytä ja syöttötuoli saa mennä. 

On tässä takana myös jotain muuta, nimittäin lähtö Japaniin taas helmikuussa! Ehkä sen ajatuksen voimalla jaksaa lapsettomuusajatusten yli, ja voidaan keskittyä säästämään rahaa matkaa varten..? 

Me alettiin myös tän syksyn aikana käymään perhetyöntekijän juttusilla, kun alkoi tuntumaan, ettei pojan uhman kanssa enää jaksa. On tämäkin varmasti joku vaihe, kun pojan useimmiten käytetyt sanat on ei, joo ja anna. Mahtaa sitä itseäänkin ottaa päähän, kun ei tule kuulluksi ja vanhemmat saa vain arvata mitä tälläkin kertaa pitäis antaa. Meille suositeltiin sellaista loruryhmää, jossa opetellaan viittomia puheen tueksi, ja lauletaan ja leikitään lapsen kanssa. 

Näistä keskusteluista on ollut jonkun verran apua, ollaan saatu vähän uutta näkökulmaa, ja tulevilla kerroilla otetaan käsittelyyn yhteiset pelisäännöt. Tarkoittaa siis pojan kanssa käytettävistä säännöistä myös meidän huushollin kunnossapitämiseen tarkoitettuihin sääntöihin. 

Tällä hetkellä minä teen kaiken siivoamisen, ja mies vain pakon edessä, jos olen valittanut sille tarpeeksi kauan. Viiden vuoden yhdessä asumisen jälkeen se alkaa ottaa jo päähän, pitäisi sen toisen osapuolen myös tehdä ja vielä pyytämättäkin se ymmärtää. 

Kyllä mä luulen että näillä eväillä hyvä tulee. 

Koska on meidän vuoro?!

Hiljaista on ollut, kun ei ole paljon raportoitavaa. 

Tänään alkoi kp 1 ja yk 17. 17!!! Edellinen kierto oli 30 päivää, tämä vain 25. En edes kerennyt testiä tekemään, kun ne pirulaiset alkoivat. 

Oli pakko mennä ilman lugeja, kun mulle meinas tulla keuhkokuume korkeiden allergisten tulehdusarvojen takia, kroppa on liian pitkään yhtäjaksoisesti koetuksella niistä. Ensi kierron vedän vaikka keuhkokuumeessa sen 2vko (plus tietty n.10raskausviikolle asti :'D) jos tästä raskaudutaan!! Mulla alkaa toivo loppumaan, jos en vuoden loppuun mennessä tule raskaaksi, työnhaku on edessä, että on sitten jotain, kun esikoinen täyttää kolme elokuussa :/

Mun mielipide vaihtuu ihan lennossa. Ennen ovista ajattelin jopa vihaisesti, etten edes halua enää toista. Oviksen aikaan kuitenkin heiluteltiin peittoja, ja toiveet oli korkealla. Myöskin joitain raskautumiseen liittyviä oireita oli, mm. uutena nännien kipeytyminen. Ilman lugeja tuhrua kesti oviksen jälkeen 3pvää ja nyt menkat alkoi kaksi päivää etuajassa :/ toisaalta oon surullinen, ja toisaalta tää ei tunnu missään. Vauvauutisia tulee aivan joka tuutista. Välillä ne satuttaa, välillä ei tunnu missään. 

Lähinnä yrityskierto 17 tuntuu siltä, kuin meillä ei olisi enää toivoa. Ja toisaalta, tilastojen varjossa, nyt on kulunut jo niin kauan aikaa, että kyllä jo pitäisi tärpätä. 

Koska on meidän vuoro?

Pettymys

Eilen oli viimein The Päivä, kp 28, kun sain tehdä raskaustestin. Tein varmuuden vuoksi kaksi erimerkkistä, ettei tarvitse arvuutella. 

Negojahan ne oli molemmat :(

Luget kuitenkin auttoivat siinä määrin, ettei sitä tuhrua tullut koko kierron aikana.. Ja nyt jännäämään, koska ne menkat sitten tulee. 

Oon myös miettinyt, että entä jos testit näyttää negaa ja oon silti raskaana ja lopetin luget. Viimeeksihän sain plussan tikkuun vasta kp 36... Niitä pirun kalliita CB:n testejä en kyllä osta ennen kuin oon saanu jotain plussan tapaista normitikkuun. 

Lugesteron ei onneksi ihan hirveitä oireita mulle aiheuttanut, sitä hengenahdistusta oli silloin tällöin, mutta se nyt oli odotettavissa jos olen maapähkinäöljylle allerginen. Kerran mulle tuli huimaus- ja pahoinvointikohtaus samaan aikaan, ja välillä oli tissit tosi kipeät. Nämäkin oireet vaihteli päivittäin. 

Pettymyksen yli päässeenä odotukset kohti lugekiertoa nro 2 ja yk nro 16:a. 

Piinailusta

Tänään on vasta kp 17. Täytyy odottaa ens viikon lauantaihin, että voin tehdä testin. Ja mahdollisesti lopettaa luget. 

Oon siis reilu vuorokauden lugeja käyttänyt, ja heti ensimmäisen kapselin otettuani sain hengenahdistuskohtauksen. Pillereissä olikin maapähkinäöljyä, ja olen allerginen pähkinöille :( En muistanut kertoa tästä lääkärille ollenkaan! Kuitenkin, kun otin lääkkeeni, oireet laantuivat. Eikä uusia kohtauksia ole tullut, kun olen muistanut ottaa ne astmalääkkeet samaan aikaan. Seuraan tilannetta, ja soittelen lääkärille jos en millään pysty enää lugeja käyttämään. 

Mitään muita oireita ei onneksi ole ollut, vaikka alkuun pelkäsin hirveää huimausta ja pahoinvointia. 

Huomenna mennään pojan ylimääräiseen neuvolaan selvittelemään näitä ruokailukuvioita sun muita..

Muoks: eilen, kp 16 tuli ihan pikkiriikkisen ruskeaa tuhrua. Samantien ajattelin, että tästä kierrosta ei olla raskaana :( Tämä ei kuitenkaan ole toistunut, joten katsotaan, katsotaan. 

Elämäni ensimmäinen

Siinä se nyt on!! Elämäni ensimmäinen kunnollinen ovisplussa!! Toi Pregcheckin liuska ei mun mielestä oo ihan positiivinen vielä, mut Clearbluella sen varmistin!

Nyt on kp 13, talletuksia on tehty jo aiemmin ja nyt olisi vielä tarkoitus varmistaa tänään. Ja ne luget voin aloittaa kolmen päivän päästä! 

Viimeyönä näin unta, että sain tietää olevani raskaana. Ehkä se oli enneuni :))

Keskellä kiertoa

Tämä on nyt viides ruskean vuodon päivä. Nyt on siis dpo 8, ja mietin jo, koska voin tehdä raskaustestin. 

5 päivää menkkojen alkuun. 

Pahoinvointia joka päivä. 

Huonovointisuutta on ollut edellisissäkin kierroissa, joten en ole kovin luottavainen. 

Jospa tämä oli vain joku kiinnittymisyritys?

2v neuvola

Tänään käytiin pojan 2-v neuvolassa. Aika rankkaa settiä sieltä tuli. 

Juteltiin ruokailusta, unista ja uhmasta. 

Pojalla on ollut aina hirveän vahva oma tahto, ja saatiinkin ohjeiksi, että pitää pitää se oma periaate jokaisessa käskyssä tms. Olihan se tuttu juttu jo entuudestaan, mutta nyt pidetään siitä entistä enemmän kiinni, kun jopa neuvolantädin mielestä uhmaa vahvasti eikä edes heittänyt mitään kohtausta siellä. 

Muoks: Pituus olikin neuvolakortissa 98,8cm 95,5cm(jonka itse muistin) sijaan!! Ja paino 12,3kg, josta siirrymmekin seuraavaan huolenaiheeseen, nimittäin ruoka. Saatiin aika kk päähän uudestaan neuvolaan, johon asti noudatamme uutta kellon tarkkaa lukujärjestystä koko päivän ajan. 

Neuvolatäti sitten tarkastaa, onko ruoka alkanut maistumaan uudella tavalla, vai tarvitseeko meidät lähettää ruokaterapeutin puheille. 

Joka aterialla tarjotaan ensin ruoka, lisänä saa nokkamukista vettä. Ruuan jälkeen vain 1,5dl maitoa (norm 2,5-3dl/ateria) mukista/nokkamukista. Maitoa ei saa antaa, jos ruoka ei ole mennyt. Sitten vasta seuraavalla aterialla taas kolmen tunnin päästä uusi ruoka. 

Jos nyt totta puhutaan, en usko, että tarkat kellonajat tai maidon tarjoamattomuus saisi poikaa syömään, mutta kokeillaan nyt kuukausi näin. Aion myös panostaa tuorekasviksiin ja -hedelmiin, jos ne alkais tekemään kauppaansa. Yritän panostaa kotiruokaan pilttipurkkien sijaan. Ei vain ole hajuakaan, mistä sitä lähtisi uusia makuja kokeilemaan, ehkä sitä japanilaista, kun kerta sitä hän välillä syö (kumma kyllä..). 

Kysyin myös, onko normaalia, kun ei vielä kunnolla tuota puhetta. Hän sanoi pitävänsä tätäkin silmällä, ja ehkä sitten myöhemmin puheterapeutille. 

Pelkkää terapeuttia koko lähitulevaisuus! Tuntuu, ettei tässä mitään osata tehdä oikein, edes lasta kasvattaa... Ja kerroin, että on meillä toinen lapsi teon alla, mut ei ole kuulunut. Mua neuvottiin ottaan yhteyttä terveyskeskukseen, ja yleislääkäri tekee lähetteen sairaalaan, jos tarvitsemme myöhemmin lisähoitoja (joihin ei kyllä ole tällä hetkellä varaa, parempi ois vaan toimia, luget!!). Vaikka en mä mistään keinohedelmöityksistä vielä unelmoi, sen verran olen vielä järjissäni, ja yhdestä lapsesta on sentään jotain lohtua. 

23-vuotiaalla on vielä onneksi aikaa lisääntyä!

Käynti lääkärillä

Odottelu lääkärin vastaanotolle tuntui pitkältä, ja vihdoin tänään pääsin sinne! 

Kerroin meidän tilanteesta, otettiin papa-koe (kuulemma tarvisi ottaa 5 vuoden välein), ultrattiin ja tässä tulos:

Eli vasemmalla puolella 2cm follikkeli, ovuloinut eilen. 

Limakalvo oli 5.9mm, en tiedä, mitä sen kuuluisi olla, mutta kuulemma ohut. Oik. munasarjassa näkyi n.10 rakkulaa. 

Sovittiin, että menen testauttamaan keltarauhashormoniarvot viikon päästä, ja jos ne on matalat, pääsen follikkeliuä-tutkimukseen seuraavan kierron 10-13 päivänä. 

Jos tiputtelu jatkuu loppukierrossa, voin aloittaa ensi kuussa lugesteronit 100mg 3pv positiivisen ovistestin jälkeen. 

Koko huvi maksoi yhteensä 200€ ilman lugeja. Sain myös suositukseksi ottaa foolihappoa, ja niitä ovistestejä pitäisi ostaa. Mutta mikähän merkki olisi hyvä, kun en ole koskaan saanut kunnon positiivista tulosta? Olen käyttänyt sylkitestiä, sekä david-tikkuja. Nyt meinasin jotain uutta merkkiä. Kuulemma apteekissa maksaa 7kpl testejä 30-40€, ja suositteli vielä aamuin illoin testaamaan, huhhuh tulee kallista..!

Taidan kuitenkin kokeilla ensin jotain prisma-versiota yhden kierron...

Tulen sitten myöhemmin kertomaan, miten kävi!

Siellä se meidän eilen 2v täyttänyt poika nukkuu ^_^

Elokuun kuulumisia

Kesä on ollut meille hirveetä taistelua ruuan kanssa. Oon ollut todella huolissani pojan syömisistä, kun välillä on päiviä, jolloin juo vain vettä ja maitoa(tai velliä). 

Kesän aikana on mennyt seuraavanlaiset ruuat: mansikat, herneet, maissi, kirsikkatomaatti, kurkku ja vadelmat. Lämpimät ruuat pasta pomodoro tai piltit. Että aika pieni määrä ruokia, jotka menevät alas (ja tuoreista kolme viimeistä on tullut uusina viimeisen kahden viikon aikana). Ei hän suorilta kaikkea torju, laittaa usein suuhun ja toteaa, ettei ole syötävää :D

Kovin vain on laiha poika, kaikki housut tippuvat päältä. Milanossa ollessamme jouduin ostamaan hänelle uudet shortsit, kun puhtaat alkoivat loppumaan. Jouduin ottamaan 12-18kk koon vyötärökiristyksellä, että pysyivät ylhäällä...

No, mitäs muuta..? Sanoja ei hirveästi tule, mutta äänteitä kylläkin. Eläinten äänteistä ainakin ihahaa, vuhvuh, huhuu(tää voi olla joko kyyhky tai pöllö :D), a(sorsa tai varis) ja aau(kissa). Muita: ei, too(joo), au, o-ou, oho, aha, anna/antaa, hei hei, tippu, loppu, äitä(äiti), iia(isi), ja oman nimenkin osaa sanoa :) olihan siinä aika monta, vaikkei siltä tunnukaan :D Montaa kertaa en oo kuullut kaksisanaista lausetta, mutta ainakin ei oo ja äitä anna on tullut!

Puhelimeen vastataan "too!" ja mopo sanoo bruuum!

Lemppariohjelmia on tällä hetkellä Ponyo rantakalliolla, Kikin lähettipalvelu ja Naapurini Totoro, kaikki japanilaisia. Pikku kakkosesta kivoimmat on Saara ja sorsa sekä Late lammas (vai tuleekse galaxissa?).

Poika täyttää keskiviikkona kaksi, eikä meille ole tulossa kunnon juhlia :( Kämppä on vielä niin vaiheessa, etten tänne viitsi ketään kutsua.. Kakun teen, ja mummit saa tulla kahville. 

^oltiin vadelmia poimimassa

Tämä on yk 14. Lähestytään kierron puoltaväliä. Nyt on kalenterin mukaan kulunut vuosi yrityksen aloittamisesta. Varasin vihdoin ajan gynelle, 14.8. Aika on vain 20min ja mietin, mitä siinä kerkeää juttelemaan? Monta tapaamista tarvitaan, että saisin reseptin pillereihin (jos se nyt olisi sopiva hoitomuoto edes)? Ainakin papa-koe pitää ottaa. 

No, nää on näitä. Tulen sitten raportoimaan, miten kävi gynen kanssa. Kesä-vauva 2015 siintää mielessä<3

Heinäkuun alku

Nyt on muutto takana päin, asumme nykyään rivitalokolmiossa. Poika sai oman huoneen, ja me laitellaan kämppää pikku hiljaa kuntoon.. Muutosta on vasta päiviä, mutta poika nukkuu jo hienosti omassa huoneessaan. Ei kiipeä meidän väliin joka yö, onneksi. Sitten parin viikon päästä lähdetään Italiaan, ja sen jälkeen alamme opettaa poikaa nukahtamaan yksin omaan huoneeseen...

2-v neuvola on varattu, pottailu ei ota onnistuakseen. Ruoka ei maistu. Tämmöistä meillä. 

Tänään on kp 28, joka taitaa muuttua kp 1:ksi. Tiputtelua on ollut taas joka välissä, ja fiilis huono. Seuraava yk on jo neljästoista. Edellinen raskaus alkoi yk 10/11, en enää muista kumpi.. 

Seuraava kierto menee kokonaan hukkaan, kun olemme Italiassa eri kaupungeissa, eikä petipuuhille taida löytyä aikaa.. 

Hirveä masennus päällä, olen suunnannut ajatukset jo syksyyn, vaikka ei olla oikein eletty vielä kesääkään. Seksi ei maistu (en tiedä onko kunnolla maistunut synnytyksen jälkeen, mutta varsinkin yrityskuukausien kuluessa eteenpäin, tunne vain vahvistuu), mikään ei huvita. 

Poika oppii hiljalleen uusia temppuja ja äänteitä. Osaa kääntää rattia niinkuin isi, ja eilen sanoi "tippu!" mun perässä. 

Toisaalta taas uhma on tullut ihan kamalan vahvana, tänäänkin mulla meni hermot kun miehen perhe oli kylässä ja yritin antaa ruokaa pojalle. Tämä kieltäytyi parin lusikan jälkeen ja rupesi pää punaisena vääntään mun käsiä irti jne. anopin mielestä tais olla kauhean hauska taistelu, kun se sanoi muille: "kattokaa!" ja siinä kihersi. Huono päivä muutenkin, ei jaksa tuollaista kattella ollenkaan (kumpaakaan). Haluan nyt vain velloa  tässä menetyksen (minkä?) surussa, jota kukaan lähipiiristä ei tunnu ymmärtävän.

Ovisplussa vai ei?

Onko tämä ovisplussa vai ei? Olen testaillut jo viikon päivät, enkä ole saanut testeihin mitään muuta kuin tällaisia haamuja. 

Tämä on tältä aamulta, vaikka ajattelin, että limojen perusteella ovis ois ollu la tai su. 

Nyt on tikut loppu, seuraavaan kiertoon taidan ostaa jotain eri merkkiä, kun ei näillä saa plussaa näkyviin...!

Äitienpäivänä

Hyvää äitienpäivää sitä viettäville!

Mulle ei ole tullut sellaista "äitienpäiväperinnettä" vielä omalle kohdalle, joten koko juhlapäivä tuntuu turhalta, samoin kuin hääpäivämme, jota vietimme maanantaina. 

Mä leivoin itselleni maustekakkua, että saan edes jotain herkkua juhlapäivänä. Sain ruusuja ja kahvit aamulla sänkyyn. 

Toisaalta tää päivä tuntuu pahalta, kun toista lasta ei ole kuulunut. Laskin, että tämä on nyt yk 12. Poikamme sai alun yk 10 jos oikein muistan. Vaikka emme ole enää tammikuun jälkeen panostaneet testeihin  ja muihin kikkailuihin, tuntuu lapsettomuus sisimmässä. Mietin lääkäriin hakeutumista koko ajan enemmän. Silti raskautuminenkin pelottaa, sillä sain helmikuussa kuulla, mikä aiheutti edellisessä raskaudessa useat verenvuodot ja kesäkuiset munuaisoireet (jonka takia olin sairaalassakin muutaman päivän). Sairastin 16 vuotta sitten henoch schönleinin purppuran, joka aiheuttaa sen sairastaneilla naisilla keskenmenoja, raskauden aikana korkeaa verenpainetta, munuaisvaivoja ym. 

Pelottaa ajatella, että entä jos nämä tiputteluvuodotkin johtuvat jostain vuosia sitten sairastamasta taudista. Jos en tule enää raskaaksi/saan vain keskenmenoja tulevaisuudessa? Tämä tieto on ihan uutta tutkimustulosta, enkä tiedä mitä lapsettomuusklinikoilla tällaisesta tiedetään. Silti tekisi nyt mieli jutella jollekin tästä enemmän kuin koskaan. 

Oman äitini mielestä mun ei tarvitsisi mennä minnekään hoitoihin, mussa ei ole mitään vikaa. En voi enää ajatella niin. 12 kiertoa on kulunut. Ehkä voisin itsekin aktivoitua, tehdä ovistestejä ja panostaa. Ja varata sen hemmetin lääkäriajan. 

Missä mennään?

Kuukautiset alkoivat eilen aaamulla. Itkin aamupalapöydässä, kun mies oli lähtenyt kouluun. En oikein tiedä, miksi. Laitoin pojalle animetunnareita soimaan, ja jotenkin herkistyin? Olin kai vähän toivonut, että närästys ja hajuherkkyys olisivat tarkoittaneet sitä. Viime kierrossa ei paljon yritystä ollut, vain kp 12... Tämän kierron teoreettinen la olisi 14.2. jos vaikka onnistaisi..? ;) 
On se perhepeti aika seksintappaja pitkällä juoksulla.. Hankimme kuitenkin "isojen poikien" sängyn muutama viikko sitten. Vieläkin totutellaan siihen. Parannustakin on tapahtunut: enää poika ei tule joka yö väliimme, eikä nukuttaminenkaan ole kamalan vaikeaa. Tutista luopuminen meni odotettua paremmin, ja nyt se on historiaa!
Huomasin pari päivää sitten, että hänelle on tulossa uusi takahammas! Sekin voi vaikeuttaa omaan sänkyyn nukahtamista...
Meillä on ollut kiireitä viime aikoina: saimme  opiskelija-asunnosta tarjouksen, joten muutamme kaksiosta kolmioon heinäkuussa. Lisäksi mies pääsee opiskelemaan Italian Paviaan pariksi viikoksi heinäkuussa ja koko perhe lähtee mukaan! Olenkin viime päivät selaillut vuokra-asuntoa Milanosta ja Paviasta.. Olemme suurimman osan ajasta kaksin pojan kanssa, ellei äitini pääse mukaan reissuun. Olen kuitenkin luottavaisin mielin. Nyt täytyy vaan palautella italian kieli takaisin mieleen!

Kp1 ja lohturuokaa oloa helpottamaan

Näin se vaan pyörähti uusi kierto käyntiin heti, kun olin edellisen postauksen tehnyt. Kp 28-29 välisenä yönä heräsin kaameisiin vatsakipuihin ja päättelin, että nyt ne on ne. Kirjattakoon täti punaisen saapuneen kp 29/1. 

Varmaan pidän näppini eroissa ovistesteistä vielä tässäkin kierrossa. 

En oo koskaan halunnut, että lapsella olis jouluna synttärit (mikä ajattelutapa, i know...), joten kai skipataan vielä tämä kierto ainakin (kuitenkin just sillon onnistaa..)... Eikä sitä koskaan tiedä, millon synnytys on, vaikka laskettu aika olis vuodelle 2015! 

Hirveästi on taas mennyt kaikkea herkkua, kun pitää saada parempi fiilis. Omareita, juustoja, suklaata, keksejä... Omnom. Tosin, vaaka näyttää tällä hetkellä 48kg et jotain oon tehnyt oikein? :D Keväällä olis naisten kymppi, se on nyt tavoitteena. 

Tästä sepustuksesta ei saa kohta mitään selvää, mutta pitää mainita, että vaikka poika ei puhukaan (äitini jopa sanoi, että mun pitäis opettaa paremmin!), joitain oikeita sanoja saattaa tulla ihan yllättäen! Mm. Lintu, keksi, tyttö, anna, anna äiti.. Ja omaa ja isin nimeä toistetaan kanssa. On se hieman hankalaa opettaa toista puhumaan, kun toistaminenkaan ei kiinnosta! Serkkupoika oppi puhumaan yksivuotiaana, joten kyllä meidän 1v 7kk pitäisi jotain jo osata sanoa! 

Ehkä vielä joskus...

Pidennetty tauko

Terveiset Tokiosta!

Palattiin kyllä jo pari viikkoa sitten, mutta muuttuneesta rytmistä johtuen on ollut hankala löytää sitä aikaa kirjoittamiselle. 

Jos joku on kiinnostunut kuulemaan yksityiskohtaisemmin, miten meidän matka meni, voin kirjoitella siitä jotain :)

No mutta. Edelliset kuukautiset alkoivat jo kp 25, vaikka mulle se aikaisin alkamispäivä on 28. Tais kroppa tiedostaa, kuinka paljon jännitin kuukautiskipujen kourissa lentokoneessa matkustamista, ja päätti sitten kuin tilauksesta alkaa muutamaa päivää ennen matkaa. 

Ei tainnut tässäkään kierrossa tärpätä, talletuksia tehtiin vain kerran kp 14, joka olis ollut edellisistä kuukautisista laskettuna liian myöhäistä. Tiedä sitten. Nyt kp 28 ja ruskeaa vuotoa on tullut kolmatta päivää :(

Että en nyt ihan menis tätä yrityskierroksi laskemaan, taisi tulla kahden sijaan kolme kiertoa taukoa. 

No miten sitten henkinen puoli?

Tuntuu, että tauko on tehnyt hyvää. Oon unohtanut ovulaatio- ja raskaustestit muutamaksi kuukaudeksi, eikä nyt tunnu sellaista taakkaa harteilla, kuin aiemmin (alku aina hankalaa jne..). Raskautuminen ei ole pakkomielle, olen vähän hämmentynyt. En hirveästi haluaisi talvivauvaa (miten tästä ajatuksesta pääsisi pois?!), ja nyt tuntuu, että taukoa kannattaisi jatkaa muutama kuukausi lisää. Toisaalta, kohtahan tässä pääsisi jo tutkimuksiin, jos haluaisin. 

Hassua, että mies on nyt kamalan kiinnostunut toisesta beibistä. Joka ilta kysyy, tehdäänkö tyttövauva :D Oon onnistunut karkottamaan vauvakuumeen pahimman osan itsestäni, ja nyt se onkin miehessä, joka ei kuumeillut edes esikoista tehdessä!

Matka lähestyy

Meidän koko perhe on ollut kipeänä. Siinä yksi syy, jonka takia en ole viitsinyt alkaa päivittämään blogia. Ollaan myös yritetty haalia kasaan tavaroita, joita tarvitaan ensi tiistaina alkavaa Japanin-matkaa varten (aikaa vievää hommaa). 

Yrityksestä. Kuten arvata saattaa, viime kierrosta ei tultu raskaaksi, eikä varmasti tästäkään. Siispä maanantaina odottelen taas täti punaista saapuvaksi. Juuri sopivasti seuraavana päivänä on kymmenen tunnin lento edessä... 

Yks juttu mikä mua hämää noissa japski-vessoissa on, et miten sellasessa reikä lattiassa-mallisessa käymälässä toimitaan kuukautisten aikana? Mua inhottaa koko ajatus jo etukäteen xD

Poikanen alkoi n. viikko sitten käyttää sanaa "anna". Se on kyllä pitänyt samanlaista hnng-ääntä jo vähän aikaa halutessaan, mut nyt se on "anna" tai "nna" :D 

On oppinut paljon, mm. vihdoin sen palikkaleikin, että mihin reikään minkäkin muotoinen palikka menee. Sitä ollaan kyllä leikitty jostain 7kk ikäisestä. 

Poika pitää myös maalauksesta, tai lähinnä siveltimen kastamisesta veteen ja siitä paperille. Ostettiin Prismasta huimalla kahdella eurolla 6kpl (?) siveltimiä, ja heti tuli samana iltana käyttöön :) 

Taisin joskus mainita, et poika pelkää imuria. Onneks nykyään tahtoo välillä jopa itse imuroida! Meidän 2v kummipoika pelkää edelleen imuria kuollakseen...

Ostettiin muuten tollanen Momma-merkkinen pillimuki matkaa varten. Siihen saa vetää päälle "lämpöpussin" joka estää nestettä jäähtymästä. Sai pullon sen avulla myös esim. vaunuihin kiinni. Ihan kelpo kapistus, mutta poika ei vielä tajunnut, miten siitä juodaan. Eipä kyllä tavallisista pilleistäkään juo vielä kunnolla. Ajattelin, että kun kerta matkan jälkeen laitetaan ensin tuttipullo pois, ja sitten tutit, niin tämä olis ihan hyvä vaihtoehto korvaamaan tuttipulloa. Katsotaan, katsotaan. 

Poika on muuten nukkumassa edelleen, vaikka kello on 10:13, ja mä heräsin jo tunti sitten. Välillä myös näin päin!

Tää saattaa jäädä viimeiseksi postaukseksi ennen matkaa, ellei nyt yhtäkkiä tule jotain erityistä mieleen. Palaillaan astialle sitten maaliskuussa!

Ei yritystä

Tänään on kp 16, ja kuten otsikkokin jo kertoo, me emme ole yrittäneet tässä kuussa tulla raskaaksi. Syitä tähän on muutama: ensinnäkin, kun en tähänkään asti ole tullut raskaaksi, niin en halua enää yrittää ennen meidän Japanin-matkaa. Viime kierroksella oli niin jäätävää se aamupahoinvoinnin määrä, että en halua ottaa sitä riskiä, että joutuisin olemaan pää pöntössä koko matkan ajan. 

Toiseksi, miehelle tuli huuliherpes, enkä näe kovin fiksuna harrastaa seksiä samaan aikaan sen kanssa. 

Osaksi myös fiilikset ovat vaihdelleet toisen lapsen odottamisesta: haluanko mä ihan oikeasti juuri nyt raskaaksi, kun poika on ihanassa (ja ei niin ihanassa) iässä, voisinko vielä hetken tyytyä tähän yhteen? 

Näitä tunteita on ollut nyt n. viikon ajan. Olen aika varma, että ensi viikolla fiilis on ihan toinen, mutta kyllä tämä on ihan hyvä ratkaisu tähän tilanteeseen. Katsotaan, mitkä ajatukset seuraavassa kierrossa on, ehkä jätetään sekin välistä. 

Näillä mennään. 

Punaista joulua!

Hyvää joulua kaikille! 

Täti Punainen tuli taas visiitille. Jouluaattoaamuna tein "varmuuden  (=alkomahoolin nauttimisen) vuoksi" raskaustestin kp 27. 

Olojakin oli ollut, enimmäkseen tissien arkuutta. Kp 28 joulupäivän aamuna ne kuitenkin alkoivat. Ei tullut meille toivotuinta joululahjaa niinkuin kaksi vuotta sitten tehdessäni positiivisen testin aattoaamuna. 

Meillä joulu meni hyvin, liialta stressiltäkin vältyttiin. Vietettiin joulu mun lokakuussa poisnukkuneen mummon talossa. 

Poika sai paljon lahjoja(lähinnä leluja) ja pääsi tekemään tuttavuutta elukoiden kanssa. 

Jouluruoka ei hälle kumma kyllä maistunut, suurinta herkkua oli kovat juustot, kuivakakku ja pulla :D Onneksi oli omat Piltit mukana, niin sai edes jotain "kunnon ruokaa". 

Joulusaunassakin poika viihtyi ammeessa sillä välin kuin äiti otti tätien kanssa löylyä. Kokeiltiin me vähän vihtoakin, mutta se tais olla vielä liian jännä juttu! 

Kiukuiltakaan ei kokonaan säästytty, ja yksi mun tädeistä suuttui mulle, koska en vienyt lattialle heittäytynyttä, parkuvaa lasta toiseen huoneeseen (!). Kyseessä oli siis tilanne, jossa poika tulistui, kun olin kieltänyt häntä koskemasta kynttilöihin. Sitten hän läpsi mua naamaan, ja kielsin siitäkin. Ei tarvittu muuta, ja poika heittäytyi sylistä maahan eikä mitkään rauhoittelut auttaneet, kun en saanut edes koskea poikaan.  Tällaista se on nykyään joka päivä, enkä voi tehdä yhtään mitään. Harmittaa molempia, äitiä ja poikaa. Muutenkin musta tuntuu, että en enää kelpaa mihinkään. 

Mies mittasi juuri pojalta 39 asteen lämmön, täytyykin mennä tästä laittamaan poikaa iltatoimille... Toivottavasti ei ole mitään pahaa...

Taas täti...

Musta ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan. Nyt on kaikki viisurit poistettu, ja oon ollut kipeenäkin...

Taas meni yksi kierto, enkä ole raskaana. Kierto oli 28 päivää, mutta tein raskaustestin kp 27, koska oltiin menossa ottaan hepatiittirokotukset koko perheelle tulevaa Japaninmatkaa varten. Jos testi olisi ollut positiivinen, olisi täytynyt keskustella neuvolantädin kanssa, että mitä tehdään. 

Sen verran edellisestä kierrosta, että aloitin tikuttamisen kp 12, jolloin sain testiin haalean plussan. Kp 11 ja 13 heiluteltiin peittoja. Kp 12 jälkeen ovistestit onkin näyttäneet vain negaa. Vähän yllätyin.. No, kp 16 tiputteli, mutta se olikin ainoa kerta tässä kierrossa! Yleensä oviksen jälkeen on 2-3 tiputtelupäivää ja taas toiset 3pvää ennen menkkojen alkua. 

Kuvittelin jo tärpänneen, kun olen voinut pahoin oviksen jälkeen, eikä tiputtelua ole ollut samalla lailla kuin yleensä... 

Seuraava ovis joulukuun puolessa välissä, ja la olis 4.9.2014 :) 

Jotenkin tulee toivonkipinä kun miettii noita teoreettisia laskettuja aikoja ja syön foolihappoa ym, vaikka tuskin nekään ihan hirveästi auttaa.. :) 

Sitten seuraava askel olisi varata gynelle aika, että saisin jonkinlaisen mielipiteen mun tilanteeseen...