Lääkäri oli oikein mukava, ja puhuttiinkin koko aika vain seuraavan kevään siitepölyongelmista (lisäksi elämää hankaloittamaan kauheat allergiat) ja miten raskauden kanssa täytyy käyttää lääkkeitä ym. Äitini tuli mukaan, ja samalla sain häneltä kyydin. On hyvä olla joku toinen siinä vieressä, kun ei koskaan tule ajatelleeksi kaikkea mitä pitäis kysyä!
Neuvolakäynnillähän mitattiin myös paino, jolloin sanoin, että on varmaan noussut 57kg:sta että kannattaa mitata uudestaan. Vaaka näytti vain 53kg :( Arvelin sen johtuvan oksentelusta, mutta nyt kun en enää Sea Band-rannekkeiden takia ole oksennellut, niin toinen vaihtoehto on ripuli. Se on nyt vaivannut koko odotusajan, ja näköjään laskee painoa, sillä lääkärissä se oli enää 51kg. Minusta se on huono juttu, kun olen valmistautunut siihen, että paino tulee nousemaan enkä edes ajatellut tätä mahdollisuutta. No, minulle sanottiin että vauva ottaa aina omansa, ja toivotaan että näin on! Jäämme seuraamaan tilannetta..
Synnytyksestä sen verran, että lääkäri arvioi spirometria-tulosten ja tämänhetkisen vointini perusteella normaalin alatiesynnytyksen olevan mahdollinen! Vielä 1½ vuotta sitten pohdin, onkohan meidän mitään järkeä yrittää lasta, pystyisinkö siihen kaikkeen astman kanssa. Sitten kun tulin raskaaksi, mietin, että voinko synnyttää normaalisti, vai täytyykö turvautua sektioon. Ennen raskautta olin sitä mieltä, että sektio olisi helppo homma ja sen haluaisin. Nyt kuitenkin olen lukenut muiden äitien kokemuksia, enkä missään nimessä halua ensimmäiseksi vaihtoehdoksi sektiota! :D Näin ollen on helpottavaa tietää, että jos tilani ei tästä raskauden edetessä huonone, normaali alatiesynnytys on mahdollinen. Jos meidän paikkakunnalla on mammajoogaa, haluaisin aloittaa jo ihan siitäkin syystä, että hengitystekniikat auttaa sitten synnytyksen jälkeenkin.
No sitten se niskapoimu-ultra. Lähdettiin töistä kesken kaiken ultraan, ja siellä kaikki oli ok. Mua alkoi varsinkin alussa ihan hirveesti naurattaan kun pikkuinen oli niin hassun näköinen! Koitin hillitä siinä itteeni kun kätilö kertoi meille missä mikäkin elin on :D Hieman tuli tippa linssiin, ainakin mulla :D En tiedä miehestä :D Kätilö oli todella mukava, ihan kun oma äiti olisi ollut siinä kertomassa! Hän mittasi kaikki nenänvarret, reisiluut ja niskaturvotuksen, joka oli muuten 0,9mm. Yhdessä veriseulan kanssa riski saada esim. Down-lapsi on 1:100 000.
Sydän löi hienosti, syke oli + ja samoin liikkeet. Pikkuinen vastasi viikkoja, eli 13+0 ja la ei muuttunut siitä 22.8.
