maanantai 23. huhtikuuta 2012

Neuvolakäynti

En ole jostain syystä saanut aikaiseksi kirjoitella tänne torstain neuvolakäynnistä...
Olen ollut aika hämmentynyt siitä, että meille on tulossa poika. Pohdin asiaa joka päivä, ja koitan totutella ajatukseen. Parina ensimmäisenä aamuna ajattelin heti ensimmäisenä "jaha, meille on tulossa poika." Yksi laskukin jäi maksamatta kun olen koko ajan vaan ihmetellyt itsekseni :D Kävin heti maanantaina meidän kaikki lainaksi saadut vauvan vaatteet läpi, ja niitä oli ihan hirveästi!! 50-60cm bodyjä 34kpl joista itse olen ostanut 4-5 :D
Mutta siihen neuvolaan.. Eli mies oli tällä kertaa mukana, kun viimekerralla olisi jo ollut hyvä tulla. Puhuttiin meidän tunteista, että mitkä fiilikset nyt on kun sukupuoli on selvillä. Höpöteltiin yli puolet ajasta vaan kaikesta mahdollisesta kun sitten neuvolantäti sanoi että nyt pitää kiristää tahtia ja siirrytään näihin kela-asioihin, että ehditään käymään kaikki läpi :D Sain siis raskaustodistuksen kelaa varten, ja meille selvitettiin niitä loma-asioita. Lopuksi mitattiin paino, 55kg. Onneksi paino on nyt alkanut nousemaan, niin ei tarvitse huolehtia koko ajan.. Kun kysyin, että mitähän tää kätilön neuvoma herkkukielto oikein tarkotti, mulle sanottiin, että voin pari kertaa viikossa herkutella, mutta mun tapauksessa joudun kokonaan karkkikieltoon!! Alkoi vähän ärsyttään, kun vaikka kuinka sanoin, että en syö hirveitä määriä karkkia, mutta kuitenkin vähän joka päivä, niin neuvolan täti ymmärsi asian ihan kuin vetäisin joku kilon karkkia päivässä >:( Että yks karkkipäivä maksimissaan viikossa. En nää siinä mitään järkeä, jos syön viikon aikana maksimissaan 100-200g pussin niin miten se on yhtään parempi että yhtenä päivänä saa syödä vaikka puol kiloo? En ajatellu tohon oikein kiinnittää huomiota, enemmän siihen, että en syö karkkia/suklaata nostattaakseni verensokeria, koska siitä se vauva saa sitä huonoo energiaa ja lihoo.
Sitten olikin enää 5min aikaa ennen seuraavaa asiakasta, kun alettiin kuuntelemaan sydänääniä. Mä odotin sitä kovasti, kun mies ei vielä ollut kertaakaan paikalla kuuntelemassa niitä :) Aluksi lukemaksi saatiin 130, mutta pikkuinen alkoi touhuamaan ihan hirveästi, ja piilottelemaan istukan (on muuten edessä ylhäällä, unohtui varmaan viimeeksi mainita) takana. Välillä kävi vaan potkasemassa anturia ja meni takaisin piiloon, hassu :) Sitten saatiin lukemaksi 170, kun oltiin vartti niitä yritetty metsästää. Sain ajan perjantaille, että tarkistetaan vielä syke ja samalla saisin ajan lääkäriin. Seuraavana päivänä sykkeet kuului hyvin, vahvaa jumputusta ja 140.

Löysin facebook-kirppikseltä Gracon Mirage-matkarattaat 60e:llä ja käytiin ostamassa ne. Tarkoitus olisi ostaa myös Gracon kaukalo että mä voisin syksyllä käydä kaupungilla helposti tällä yhdistelmällä kävellen, ja jaksaisin kantaa rattaat meidän hissittömään kerrostaloasuntoon. Meillä on myös pyörä-/vaunuvarasto, mutta se on toisessa päässä taloa, ja sisäkautta pitää avata monen monta ovea avaimella, että sinne pääsee. Ostosten ja vauvan kanssa ei varmaan helpointa, joten jos tämä yhdistelmä toimisi syksyllä ja sitten myöhemmin kun pikkuinen osaa istua. Talvi joudutaan selviytymään miehen siskolta lainassa olevilla Brion kombi tai happy-mallisilla vaunuilla ja ikävällä varastossa ravaamisella.

Häihin on enää 2 viikkoa, ja varmaan juurikin sen takia mä en ole saanut pitkään aikaan kunnolla unen päästä kiinni. Stressaan ehkä tietämättäni, mutta nyt olen luopunut joistakin leivonnaisista, ja melkein kaikki asiat alkaa olla hoidettuina, joten parina viime yönä olen nukahtanut ihan heti. Vessassakin käyn yleensä vasta aamuyön puolella, joskus viiden-kuuden maissa. Ollaan kovasti mietitty minne mentäis häämatkalle. Vaihtoehtoina on ollut Tukholma ja Nizza, mutta nyt yhtäkkiä viikonlopun aikana mun on alkanut hirveästi tekeen mieli lähteä Roomaan. En tiiä mitä me siellä tehtäis, mutta ruoka ja jäätelö houkuttelis :D Mies ei ole hirveästi innostunut, mutta ehkä se lämpenee vaan hitaasti :P
Nyt mä alan tekeen kakun koristeita, että ei kaikki jää vikalle viikolle!

maanantai 16. huhtikuuta 2012

It's a boy!

Tulin äsken ultrasta, ja pää on vieläkin ihan pyörällä...
En saanut kunnolla nukuttua viime yönä, kun jännitti ihan kauheesti toi rakenneultra.. Näin monta unta, missä me saatiin poika.. Ja sehän meille on oikeasti tulossa! Oon kai ollut vähän liian varma siitä, että tyttö on tulossa, kun nyt on pää ihan pyörällä enkä tiedä miten päin olis :D Tässä on nyt kaks juttua mitkä mua harmittaa: ensinnäkin, mulla olis ollut ihana tytön nimi valmiina, mutta pojalle EI MITÄÄN. Toiseksi, vähän pinnallisempi juttu, harmittaa kun en pääse ostamaan ihania mekkoja sun muita! :( No, ehkä mä selviän. Sanoin miehelle, että tehdään sitten niin monta lasta, että tulee myös tyttö! :D Mutta mä luulen ettei se vähään aikaan halua lapsia, kun tää on ollut niin huolestuttavaa tähän asti :P
Muistin vasta kotona, että eihän sitä verenpurkauma-tilannetta katsottu ollenkaan! Vaikka se piti selvittää tässä ultrassa :( Vuotoa ei ole ollut, mutta nyt kun kävin äsken vessassa, huomasin pari nuppineulan kokoista punaista länttiä housuissa ja nyt kyllä harmittaa etten itse muistanut siitä kysyä! Se on sitten uus ultra, jos tulee runsasta vuotoa ja kipuja. Turhauttavaa kun nyt olis voitu se asia tarkistaa samalla..
Tässä vielä kuva meidän beibistä peukku suussa <3:


Kaikki oli ok, ja liikkeetkin ++. Pää-perämittaa ei taidettu saada ollenkaan, mutta painoarvio oli 465g. Kätilö sanoi, että poika kasvaa nyt yläkäyrillä, että ei sitten ylimääräisiä herkkuja tai tämä 159cm likka saa synnyttää 4,5kg vauvan :D Tällä hetkellä arvioitu syntymispaino oli 3,5kg, nice. Tätä mä vähän olin pelännytkin, että tulee iso vauva.. Kun mies on 190cm paremmalla puolella, voi siitä tulla joko pieni tai iso lapsi :D Mutta siis pitäisikö tässä nyt vaihtaa kermajuusto kevyt-versioon ja kevytmaito rasvattomaan vai tarkoittaako toi herkuttelu hampurilaisia ja karkkia ym?
Hauskaa, kun luin just eilen yöllä jutun astmapotilaiden vauvoista, että ne on tavallista pienempiä ja voi syntyä ennenaikaisina :D Ja mä oon koko ajan miettinyt että vauva on varmasti pieni, kun maha ei kauheesti näy jne.. :'D Seuraavaks sitten jännitetään mitä vaaka näyttää torstaina neuvolassa, oonko saanut paljon painoa edelliseen verrattuna. Kai se vaaka meillekin pitäisi ostaa, että voin itsekin seurata painon kehitystä, jos siihen pitää nyt kiinnittää huomiota.

Ai niin, ostettiin myös yks viikonloppu hoitopöytä, tämännäköinen:
kuva täältä

Sotkan hoitopöytä löytyi käytettynä fb-kirppikseltä, 50e. Normaalisti 129e. Meidän hoitopöytä on osina varastossa, niin en ottanut siitä kuvaa :D

Nyt meen helpottaan tätä epätodellista oloa penkomalla poikien vaatteita ja lajittelemalla ne koon mukaan! :D

Cinnamonroll girl ja pieni herra 21+5

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Uusi viikko, uusi masukuva

Tänään on 21+0, eli 22. raskausviikko, jee! Laitetaan sen kunniaksi uusi kuva masusta!
Vatsa on melkein yhtä valkoinen kun seinä :D


Olen voinut jostain syystä koko päivän huonosti :( Heti aamusta oli oksettava olo, joka lähti syömällä. Sitten se tuli takaisin, kun kävin sovittamassa piilolinssejä. Toivottavasti ei ole jäädäkseen :D
Linssien sovituksen jälkeen käväisin H&M:llä, koska siellä on alkanut alet. Löytyi muutama kiva äitiysvaate, mutta sovituskopissa ja päällä ne ei sitten ollutkaan kivoja :P Huomasin sovitellessani vaatteita, että onpas maha pyöreä tänään! :D Siitä tuli jotenkin hyvälle mielelle kun mammavaatteetkin näytti kivemmalle päällä :) Ostin sitten yhden harmaan mekon jossa oli pieniä valkoisia palloja, söpöä!
Kävin äsken kysymässä työharjoittelupaikkaa tuosta läheltä, ja sanoin, että äitiysloma alkaa heinäkuussa, eikä sitä miestä näyttänyt haittaavan :) Melkein lupasi mulle paikan, mutta sanoi että laita vielä sähköpostilla tiedot niin hän lukaisee ne vielä läpi, jes! Ajattelin, että jos mahdollista, haluaisin tehdä 4 tuntia päivässä, 4 päivää viikossa, ettei sitten ainakaan ole liian raskasta. Siitä kuitenkin saa 9e/pvä enemmän työttömyystukea kuin ilman harjoittelua!
Eilen tuli kaupassa ihan hirveä jano, joka ei lähtenyt, vaikka join koko pullon vettä >:( Yritä nyt siinä janoisena miettiä mitä piti ostaa. Ostoslistalla ei ollut mm. banaania ja päärynää, mutta kun oli jano, niin ne kuullosti hyvältä ajatukselta (?) :D. Nyt sitten väsäsin itselleni banaani-päärynä-mixin ja vetelen sitä samalla kun kirjoitan. Tuntuu vaan että huuli alkaa turpoomaan, en kai mä ole päärynällekin allerginen raskausaikana? Banaania oon aikaisemminkin syönyt, niin en usko että siitä tulis.. Ärsyttävää kun ei voi tietää.. Mun pitäis varmaan käydä ostamassa epipen jos tulee joku paha anafylaktinen shokki kun ei näistä allergioista enää ota selvää.

Cinnamonroll girl ja pienokainen 21+0

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Onni on..

...Kun miehellä on pitkä pääsiäisvapaa ja meillä paljon yhteistä aikaa! Paljon suukkoja ja haleja jaeltiin koko viikonloppu :)
...kun mies tunsi ensimmäisen kerran pienen pienen potkun rv 20+3 ^_^

Miten mä voinkaan olla näin onnellinen?? Tuntuu ihan, että oisin jotenkin hassusti "uudestaan" rakastunut mun mieheen! :D Kaikki tuntuu paljon paremmalta, jopa ikävien sukulaisten tapaaminen ei haittaa vaan oon hymyssä suin koko illan.

Käytiin katsomassa yhtä tonttia, mutta jää nähtäväksi, ostetaanko. Tontti oli kuitenkin pohjoisessa rinteessä, ja ilmeisesti maksaa vähän enemmän rakentaa rinteeseen. Laskutoimituksia tehdessä... :)

Oon ajatellut koko raskausajan, että meille tulee tyttö. Nyt kun ultra lähestyy, oon alkanut miettimään, että entä jos sieltä tuleekin poika? :D On vaan koko ajan tuntunut siltä, että tyttö se on, niin poikavauva ei jotenkin sovi mun mielikuviin :'D Olis jo tytölle nimikin valmiina, mutta pojalle ei mitään tietoa mikä annettais :S Turha sitä on murehtia, voihan olla että vauva on jalat ristissä koko ajan eikä sitä saa edes selville!

Olen rasvaillut mahaa tunnollisesti aamuin illoin joka päivä, eikä ainakaan vielä näy raskausarpia. Toisaalta, omat housutkin mahtuu vielä päälle hyvin, että enpä tiedä onko se maha edes kasvanut kauheesti :D Mies kommentoi yks päivä että näytän ihan kuin olisin laihtunut joka puolelta, paitsi vatsasta :O Mä en oikein osaa ottaa tohon mitään kantaa, kun ei ole vaakaakaan näyttämässä suuntaa. Eiköhän se selviä sitten ens torstaina neuvolassa. Omasta mielestä sais kyllä jo tulla niitä kiloja, eikä vaan sitä laihtumista :D

Seuraavina päivinä tapahtuu kaikenlaista, mm. huomenna on piilarien sovitusta häitä varten, hääpaikan katsastamista ja ylihuomenna tehdään hääkampauksesta testiversio. Ensiviikolla ultra ja sen jälkeen neuvola :)

Taidan heittää ulkovaatteet niskaan ja lähtee kävellen työkkäriin (varmasti olen jo vakioasiakas siellä)!

Cinnamonroll girl ja pieni kullanmuru 20+6

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Puolivälissä

Nyt se 20+0 paukkuu täälläkin! Sen kunniaksi voisin julkaista pari kuvaa, jos vaikka se tyydyttäisi ihmisiä, jotka ovat joka päivä kyselemässä "MAHA, MAHA, ONKO SE KASVANUT?!?"
Ylempi kuva siis viikolta 16+0 ja alempi nyt tänään 20+0. Ja kun en omista mitään kuvanmuokkausohjelmaa, jolla osaisin muokata nämä kaksi kuvaa yhteen, saatika sitten laittaa niitä tähän blogitekstiin vierekkäin, saatte pällistellä kuvia allekkain :D

 No eipä vielä kovin moni tajuaisi tosta mahasta että oon raskaana, mutta on se kasvanut.. vähän. Saan kyllä vieläkin joka kerta kuulla, kuinka pieni maha on, kun kerron jollekulle randomille, että oon raskaana.
"Mm-m, puolivälissä ollaan"
"AI JAA, onpas kyllä pieni maha"
Joo, kiitos. Olen katsonut viimeiset 2 viikkoa joka päivä peiliin miettien, onko se pieni, sopiva, tai että onko kaikki kunnossa. Pientä vainoharhaisuutta peliin, ja paskamutsifiilikset ovat saman tien täällä.
"Entä jos en syökään tarpeeksi, eikä lapsi saa kaikkea tarvitsemaansa, eikä siis kasva??"
"Entä jos syön liian epäterveellisesti ja meille tulee sokerivauva??"
Ja tätä rataa.
Rakenneultra on viikoilla 21+5 ja eiköhän siellä sitten selviä, onko vauva "oikeen" kokoinen. Tota ultraa on kyllä odotettu kuin kuuta nousevaa jo kuukauden verran, miksi se on meillä noin myöhään?? >:(

Huomaa kyllä, että kaikki muutkin odottaa ultraa, ehkä vielä enemmän kun minä ja mies. Saatiin kummitytöltä palmusunnuntaina virpomisvitsa, joka oli koristeltu vaaleanpunaisilla ja -sinisillä höyhenillä -___- ja koristelu-apuna oli toiminut miehen äiti! Anoppiin meinaa kyllä mennä välillä hermot, kun se ihan aina jaksaa muistuttaa, että poikahan sieltä on tulossa. No, 50-50 mahdollisuudet (eikä ole, sanoi mies. Suomessa syntyy enemmän poikia, kuin tyttöjä, daa) että on aika suuret mahdollisuudet olla oikeessa. Mutta viime kerralla, kun nähtiin, anoppi sanoikin että "kun sulla on noin pieni maha, niin ehkä se onkin tyttö!" WTF?! Päätä jo.. :D Kohta ei kerrota kenellekään kumpi tulee! Jos tää vatsanseudun kommentointi alkaa jo tässä vaiheessa ärsyttään, niin entäs sitten myöhemmillä viikoilla? :D


Olin eilen kaupungilla tekemässä häähankintoja, kun yhtäkkiä alkoi alavatsaan koskemaan. Tuli ihan sellainen tunne, että menkat alkais. Jouduin vähän herätteleen itteeni, ettei ne nyt oikein voi alkaa, vaan tää on jotain muuta.. Ihan ensimmäisten viikkojen aikana oli tuntunut samanlaista, mutta en ollut oikein varma, onko enää tässä vaiheessa hyvä tuntea näin. Ensin mietin, että täytyy odottaa jossain istuen että mies tulee töistä ja hakee mut kotiin, mutta päätin kuitenkin kävellä rauhallisesti. Kotona join lasin mehua ja menin sänkyyn makaamaan. Kolmen tunnin yhtäjaksoisen kivun jälkeen se pikku hiljaa helpotti, ja uskalsin olla normaalisti. Ei kai kyse ollut supistuksista, kun kipu ei ollut siksakkimaista, vaan oli kokoajan samanlaista, eikä helpottanut välissä?
Nyt aion kuitenkin ottaa rauhallisesti, ettei vaan kipuilu tule takaisin! :D

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Kun menin hakemaan todistusta, huomasin, että siinä oli väärä päivämäärä, joten se ei edes kelpaisi työkkärissä. Ja työnantaja vaan pahoitteli, että ei nyt satu olemaan mitään töitä mulle tarjolla :( Juuri kun olin toivonut, että pääsisin helpolla, eikä tarvitsisi enää hakea uusia töitä..

Viime kerralla kirjoittelin tuosta työkkäristä.. Noh, onneks ne ei vielä tuputtanu mulle mitään älyttömiä töitä! Kävin viemässä sinne työtodistusta, ja kävi ilmi, että se ei ollut oikeenlainen, joten piti soittaa työnantajalle. Se sanoi puhelimessa, että soittaa pian takaisin, ja kun soitti, kertoi heti ensimmäiseksi että "sori, olin just tekemässä uutta sopparia". Ihan niinkuin mun se pitäis tietää? Sitten kerroin asiani, ja hän lupasi tuoda henk.koht. todistuksen ensiviikon alussa. Kyseli, miten on raskaus mennyt ja kerroin, että tietty harmittaa, että en luultavasti saa enää töitä. Vielä puhelun loppuun hän totesi, että "katsotaan, mitä me sulle keksittäis". Näistä hienovaraisista vinkkailuista ehdin jo ymmärtää, että ehkäpä vanhan työpaikkani tilalle oltaiisin keksimässä jotain uutta konseptia, ja he ottaisivat mut uudestaan töihin!
Viikonloppuna paikallislehdessä oli ilmoitus marjanmyyjän paikasta. Mulla on siitä jo aikaisemmilta vuosilta kokemusta, joten ajattelin, että tähän mun on pakko päästä! Soitin ilmoituksessa olleeseen numeroon, ja kerroin olevani kiinnostunut. Kun sitten mainitsin äitiysloman alkavan 18.7. mies puhelimen toisessa päässä meni ihan paniikkiin ja rupesi keksimään vaikka mitä tekosyitä miks mun työkokemus ei ole yhtään eduksi ym ym. että en sitten päässyt edes haastatteluun. Tajusin, että mun on ihan helvetin vaikee saada enää yhtään mitään töitä, jos kerta työkokemuksella ei pääse edes kesätöihin enää. Tää masentaa mua   jotenkin hirveesti, vaikka kuitenkin tajuan, että mulla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia enää :(

No mutta, olo on viime viikkoina ollut mitä mainioin, ja olen saanut kaikenlaista aikaiseksi. Tämän hetken oireet on kyllä sieltä iisimmästä päästä, ja luulenkin, että tätä ei kestä enää kauaa. Mitä oireita mulla sitten on ollut?
Hirveä jano iskee ihan missä tahansa, ihan milloin tahansa. Sillon on pakko saada vettä, ja äkkiä!! Olenkin varautunut tähän kiusalliseen vaivaan 2dl Smoothie-pullolla, jonka täytän laukkuun aina ennen kauppaan lähtöä. Kuitenkin yleensä se jano tulee aina silloin, kun sitä juomapulloa ei ole mukana :D
Huonovointisuus tulee vain enää jos haistan jotain todella pahaa, tai sitten kun on liian kova nälkä. Eli ei enää joka aamuista oksentelua, jee!
Mahaa on kutittanut jo jonkun aikaa, vaikka koitankin sitä joka päivä öljytä.
Tunteet eivät ole olleet pinnassa usein, ja yleensä liikutun vain iloisista asioista(mm. kerran katsoin korealaista Arirang-kanavaa. Sieltä tuli ohjelma, jossa korealainen tyttöbändi tuli keikkailemaan Eurooppaan ja muutamat fanitytöt pääsivät tapaamaan heitä konsertin jälkeen. Ja meikä tyttö rupee vollottamaan. En edes tiennyt bändiä, joten en ymmärrä, miksi piti alkaa itkemään? :D). Kerran raivostuin miehelle pahemmin aika pienestä jutusta, mutta en kokenut sen olevan mitenkään poikkeavaa normaalista käytöksestäni :D
Migreeni iskee heti, jos en huolehdi ruokailusta. Yli kolmen tunnin syömättömyyden jälkeen alkaa päässä jyskyttää ja se on menoa sitten. Siinä tilanteessa ei kelpaa kuin burana, pimeä, hiljainen huone ja sänky. Kun nyt kuitenkin tiedostan tämän, on ollut helpompaa pitää migreeni loitolla.

Nyt ulkona sataa lunta, ja meikäläinen alkaa valmistaa macaronseja häihin!

Cinnamonrollgirl ja pikkuinen 19+5

kuvat täältä ja täältä