torstai 31. lokakuuta 2013

Testing, testing

Nyyh, eipä ollut positiivinen raskaustesti. Tein sen kp 26, dpo 12. Vielä en ihan luota vedenpitävästi testiin, mutta eiköhän ne menkat muutaman päivän päästä ala. 

Eilen oli siitäkin kummallinen päivä, että tiputtelua tuli suhteellisen paljon. Jouduin vaihtamaan siteen housuihin ja ajattelin, että nytkö ne menkat sit alkaa kun kipujakin on ollut jo pari päivää.
No, tänään sitten housuihin tuli enää vain murto-osa aiemmasta määrästä, ja vielä rusehtavana. Tänään vihlaisi alavatsaa ensimmäistä kertaa kun kumarruin. Totta kai siitäkin pitää raskausoire tehdä. Muutenkin olo on todella väsynyt, oon nukkunut tän kierron aikana päikkäreitä (mitä en koskaan tee) ja mennyt kaksi tuntia normaalia aikaisemmin nukkumaan. 

Syy, miksi kiirehdin testin tekemiseen oli se, että mulla on perjantaina viisaudenhampaiden poisto/leikkaus ja sitä ei kai suositella raskaana oleville. Kuitenkin peruutus tulisi tehdä 24h ennen leikkausta, etteivät peri yli kolmen kympin peruutusmaksua. No, täytyy kai kysellä, millaista haittaa mahdolliselle sikiölle leikkauksesta olisi, tiedänpähän ainakin mihin ryhdyin jos kaks viivaa pärähtää ruutuun ens viikolla. 

tiistai 29. lokakuuta 2013

Odotuksen odottamista vol. 2

Olen jo kuukausitolkulla pohtinut, miksi uusi vauvakuume tuli näin pian, vaikka mulla on jo yksi ihana pieni poika.
Pieni linturetkeläinen

Suurimpana syynä voisin veikata tarpeellisuuden tunteen puuttumista. Poika on alusta asti ollut enemmän kiintynyt mieheen, ja mä olen yleensä kuin ilmaa. Vasta kuluneen kuukauden aikana olen tuntenut itseni enemmän äidiksi, kuin aiemmin..! Nykyään äidin syli saattaakin kelvata lohduttajaksi, vaikka isi olisikin paikalla. 

Toinen syy on luultavasti se, että niin moni asia meni pojan kanssa perseelleen, että mulla on tarve tehdä "kaikki oikein"... Tutti, kestovaipat, ruokailu, mainitakseni muutaman asian...

Ja kaikkien järjettömien selitysten lisäksi ehkä kaikista pinnallisin syy: "mä toivon tyttölasta". Mitä järkeä on edes toivoa jompaa kumpaa sukupuolta, kun sitä ei voi millään päättää?!
Onneksi kuitenkin ollaan miehen kanssa molemmat samaa mieltä, että sisarusten ikäero olisi hyvä olla pieni.


Tjottailu ei ole oikein onnistunut, mä kyttään ovista kuin kuuta nousevaa, kirjaan ylös kaikki mahdolliset "raskausoireet" ja kulutan kahdesta kolmeen raskaustestiä kuukaudessa :'D Nyt on menossa yk 3 tai 4, kuinka sen nyt ottaa... Ostin foolihappoa, ja sitä olen syönyt nyt n. kahden kierron verran. Tällä hetkellä tädin odottelua, menossa on kp 25/30. Kyllä niin tekis mieli tehdä raskaustesti, kun tiputteluvuotokin on muuttunut ihan oudoksi tässä kierrossa..! Ensinnäkin, verinen valkovuoto yllätti mut jo kp 15, enkä ollut muistanut edes tikuttaa ovista! Seuraavana päivänä enää vain vähän vuotoa. Yleensä aina on ollut vielä kolmaskin vp, mutta ei tällä kertaa. Sitten taas kp 23 eli dpo 9 illalla tulee paperiin ihan pikkiriikkisen verta alavatsakipujen kera. Olikohan se kiinnittymisvuotoa?! Eikä tässä vielä kaikki... Tänään dpo 11 toissapäiväistä enemmän vuotoa, ja menkkakipuja. What?! Kun tähän vielä perään 2-3 päivää ennen oletettujen kuukautisten alkamispäivää tulis ne perus tiputtelut niin en kyllä tiedä onko oireita vai ei.. Jokatapauksessa, outoa oli se, että oviksen jälkeinen tiputtelu kesti vajaa kaksi päivää kolmen sijasta, ja nuo dpo 9 ja 11 oudot tuhrut, mitä ne meinaa?
Muita "oireita" on ollut iltaisin ja öisin ihan kamala vilu, oon tarkistanu joka ilta, ettei ole kuumetta :D Sitten se ainainen pahoinvointi.. Musta tuntuu, että oon kärsiny tästä vaivasta jo monta kuukautta... Olen myös ollut tosi väsynyt, mutta se varmaan johtuu pimenevistä illoista(ja miksei vilutus kylmistä säistä?)..

Näin muutama yö sitten unta, jossa katselin jonkun toisen tyttövauvaa. Sitten mulle tarjoutui mahdollisuus pitää tätä vierasta vastasyntynyttä sylissä. Vastasin vauvan äidille, että "ei kiitos, en varmaan pysty pitämään lasta sylissä ilman, että tulee itku, vaikka kuinka haluaisin." Niin se varmasti olisi oikeassakin elämässä. Onneksi raskausmahat alkaa pian verhoutumaan paksumpiin takkeihin, ja vauvat on vaunuissa piilossa, ettei mun tarvitse nähdä kumpaakaan.

Taidan repäistä viimeisen raskaustestin huomenaamulla, ja toitottaa itselleni, että ehkei se nyt niin haittaa, jos en vielä tule raskaaksi, eipähän tarvitse istua lentokoneessa pää pöntössä matkalla Japaniin, wohoo!

lauantai 12. lokakuuta 2013

Odotuksen odottamista

Olen matkalla Helsinkiin viettämään pientä viikonloppulomaa pojasta. Tässä junassa istuessa ajattelin, että voisin vähän kirjata omaa kiertoani ylös, se kun on ollut hieman omituinen synnytyksen jälkeen tiputteluvuotoineen päivineen. 

Tämä on siis edellisen kierron puolivälistä eteenpäin:

18.9. Kp 13: Runsaampaa valkovuotoa ja illalla ovistikkuun haamuplussa. Vatsassa vähän menkkakipuja. 
19.9 kp 14: Pupuilun jälkeen illalla alaselkäkipuja, pahoinvointia ja menkkakipuja-ovis? Toisaalta tikussa vaan haamuplussa, vähän vahvempi kuin eilen. 
20.9. Kp 15: Kolmas ja runsain limapvä. Illalla alavatsa- ja alaselkäkipuja. Tikutus unohtui, mutta ovis oli varmaan tänään. 
21.9. Kp 16 dpo 0:limat loppui kuin seinään. Pätkittäin pitkin päivää ollut samoja kiputuntemuksia, illalla enemmän vasemmalla. Tikkuun jo selkeämpi haalea plussa(?!). Illalla myös peittojen heilutusta. 
22.9. Kp 17 dpo1: alavatsakipuja päivällä, myös veristä vuotoa tiputtelee. 
23.9. Kp 18 dpo2: todella vähän veristä vuotoa housuissa, paperissa vähän enemmän. Oik puolella vatsassa pari vihlaisua
24.9. Kp 19 dpo3: edellistä päivää vähemmän vuotoa, varmasti viimeinen tiputtelupäivä (3/3). Päivän tauko piinailusta ja jo mietin näyttäiskö testi plussaa? ^_^" Toiveet raskautumisesta on suuret, tuntuu et tässä kierrossa onnistuttiin. Kunpa en joutuis pettymään. 
1.10. Kp 26, dpo 10: Raskaustesti selvästi nega iltapissasta (miksi edes tein sen?!)
3.10. Kp 28 dpo 12: Ei mitään raskausoireita. Ehkä hiki on haissut vahvasti jos sitä nyt voi oireeksi laskea xD Tädin odottelua, toiveena vaan uus kierto ja yritystä. Klo 19 verensekaista kirkasta limaa paperissa. 
4.10. Kp 29 dpo 13 :Ruskeaa valkovuotoa illalla paperissa. Alaselkää jomottelee. Kai ne menkat sieltä huomenna tulee. 
5.10. Kp 1: Eihän tähän voi muuta sanoa kuin... Perkele. Kierron pituus oli 30pvää (vai kuuluuko nuo kaksi tiputtelupäivää laskea myös mukaan jolloin 1.kp oliskin 3.10.?)

Seuraava ovis: 21.10. (Vau.fi-laskurin mukaan)

9.10. Kp 5: vuoto vähentynyt nopeasti, muutenkin oli vain yksi runsaampi vuotopäivä. Raskaustesti (ei aamuvirtsasta) kp 3 olojen takia: oli pahoinvointia pari pvää, nukuin tuolissa (!) 2h päikkärit ja pissatti usein. Testi siis nega. Nyt vaan ovista odottelemaan!
10.10. Kp 6: vielä tihuttaa rusehtavaa. Voi voi näitä oloja: aamulla hirveä paha olo aamupalan jälkeen, iltapäivällä puolen tunnin päikkärit ja illalla alavatsakipuja. Harkitsen jo uuden testin tekemistä aamupissasta kun en voi uskoa etten ole raskaana! :(

Ja sama outo olo jatkuu.. Pahoinvointia on edelleen, mutta en raaski tehdä enää testiä kun niitä on enää kaapissa yksi. Sen säästän hätätilanteeseen!

torstai 3. lokakuuta 2013

Meidän (epä)normaali päivä

Tänään on sattunut kaikenlaista, joten ajattelin, että olisi hauska kirjoittaa miten meidän (epänormaali)päivä on mennyt:

Klo 10:11
Herään, ja katson ensimmäiseksi kelloa. Sehän on jo kymmenen! Tais jäädä perhekahvila väliin tänään...
Klo 10:30
Tekstaan miehelle, että mitäs sitä nyt tekis, kun poika nukkuu edelleen? Samalla nousen ylös, ja hän herää. Menen laittamaan aamupalaa: spelttimannapuuroa ja pari lusikallista omenasosetta, plus 2,4dl korviketta (nykyään tavallinen maitokin saattaa mennä, mutta meiltä oli maito vähissä). 
Klo 11
Vielä juodaan maitoa sylissä tuttipullosta ja katsotaan Idolsia nauhalta, jonka jälkeen vaihdan pojan vaipan ja teen aamupesut. 
Klo 11:20
Kakkavaippa. 
Klo 11:30
Rupean tekemään itselleni aamupalaa, jonka aikana poika leikkii meidän eilen rikki menneellä mikrolla (toisin kuin roikkuisi jaloissa ja sotkisi keittiötä, niinkuin joka aamu). Syön kiitollisena aamupalan rauhassa(muutamaa vaativaa käskyä lukuunottamatta:mä haluun maistaa!), mikro kiinnostaa edelleen. 
Klo 11:48
Katson tv:tä, ja ajattelen, että kohta pitäisi itse alkaa pukeutumaan. Sohvan takaa kuuluu oven avaus ja mietin "eihän se voi saada parvekkeen ovea auki!" Samalla kun hyppään ylös sohvalta. Siellähän se epeli kurkisteli oven raosta ja huuteli ulos :D (ei siellä parvekkeella mikään putoamisvaara ole, mutta lattia on likainen pakokaasuista ja siellä on paljon ruukkuja ym rikkoutuvia esineitä, joten me ei poikaa sinne päästetä.)
12:04
Valmistelen leipomista varten keittiössä pienen hetken, ja kun menen tarkistamaan, mitä poika tekee, löydän hänet sohvalta tyytyväisenä istumassa mun tyhjän leipälautasen vierestä. Hän tarjoaa mulle iloisesti pientä juustonökärettä jonka löysi lautaselta :D Saman tien nostan pojan pois ja kiellän kiipeämästä protestien saattelemana(ei osaa vielä peruuttaa, vaan tulee yleensä pää edellä alas). 
Klo 12:30 
Vien pojan sänkyyn.  
Klo 13:30 
Poika ollut koko ajan hereillä, mutta rauhassa. Vaihdoin vaatteet, laitoin pesukoneen pyörimään. Nyt alkaa sängystä kuulumaan jo vaativaa itkustelua ja ajattelen että turhaa mä sitä laitan nukkumaan, kun kerta olis jo lounaan aika. 
13:35
Lounaaksi menee puolikas couscous-naudanliha-piltti ja n. 160ml korviketta. 


13:50
Leikkaan pojan kynnet sylissä, kun yks kaks poika änkee nyrkin suuhunsa ja oksentaa harson ja mun päälle. Käydään pesulla ja vien pojan sänkyyn. 
14:03
Pinniksestä ei enää kuulu ääntä, taisi nukahtaa. Nyt äiti aloittaa tiskikoneen täytön ja piimäkakun leipomisen sunnuntain juhliin. 
15:00
Pari älähdystä kaikuu keittiöön asti, mutta kun ehdin makkariin, poika on nukahtanut uudelleen. 
15:45
Jäbä heräilee, ja mies astuu ulko-ovesta samaan aikaan. 
Otan kakun uunista ja laitan pyykit kuivumaan. 
16:30 
Koko perhe on syönyt, ja lähdetään Prismaan palauttamaan mikroa ja ostamaan viikonlopun ruokia. Ulkotamineiden pukeminen ei onnistu ilman isin puhelimesta soivaa Psyn Gentleman-musavideota. 
19:00
Palataan kaupasta. Poika leikkii duploilla. 
19:30
Iltapalaksi lisää mannapuuroa ja omppusosetta. Maitoa 1,5dl. 
Mies lähtee vielä auttamaan sukulaista muutossa, ja minä rupean laittamaan poikaa iltapesuille. Kakkavaippa. Hampaiden pesulla kiukutellaan kovastikin. Unipussi puetaan lopuksi sylissä. Vetoketju onkin rikki. Kannan pojan makkariin. Sängyn yläpuolella hän ilmeisesti tajuaa, että ollaan menossa nukkumaan, ja rupeaa itkemään kovaäänisesti. Rauhoittuu kuitenkin kuin salamaniskusta kun saa tutin suuhun ja harson käteen. Sinne se pikkuinen jäi nukkumaan <3

Kaikenmaailman ulkoilut jäivät tänään väliin, kun nukuttiin liian pitkään. Myöskin yhdet päikkärit saattavat tarkoittaa kauhukohtauksia yöllä, se jää vielä nähtäväksi.