Viimepäivät on kulunut töitä etsiessä ja häävalmisteluja tehdessä. Mitään töitä ei tunnu löytyvän, ei ainakaan sellaista mitä jaksaisin tehdä ison mahan kanssa vielä kesälläkin. Laskin kelan laskurilla, että mun äitiysloma alkaisi 18.7.
Työkkärissä ne iloisesti kannustaa mua ettimään töitä, ja vieläpä monen kilometrin päästä. Mulla ei ole edes ajokorttia, ja täällä meidän kylässä ei oikein julkinen liikenne kulje, ja yks lippukin taitaa maksaa jo neljä euroa. Eli ei kannateta.
En nyt oikein tiedä, mikä olisi sellaista työtä, jota jaksais tehdä. Oman alan työt on rankkaa, 10-13 tunnin seisomatyöpäiviä saattaa helposti tulla pari-kolme viikossa. Lisäksi pitäis jaksaa nostaa 20-30kg painoisia tavaroita ympäriinsä. Enkä mä ole edes kovin vahva :D
Kun oon tän kirjotellu, lähden talsimaan sinne työkkäriin näyttämään työtodistusta ja kuuntelemaan, mitä hienoo ne on keksinyt mulle. Varmaan joudun jonnekkin 30km päähän golfkentälle töihin tekeen jotain hullunpitkää päivää.
Toinen mun mieltäni huolestuttanut asia, tai pikemminkin ärsyttänyt on, kun mun kaikki kaverit vuoron perään kyselee fb:ssä että mitä kuuluu, onko maha kasvanut? Ja joka kerta sitä saa vastata, että ihan samalta se näyttää ku ennenkin.
Muutama viikko sitten olin ihan innoissaan, kun kaverit ihasteli kasvavaa mahaa, mutta nyt se on mun mielestä vieläkin ihan saman kokonen kun sillonkin.
Tällä viikolla vein kummityttöä kerhoon, ja siellä oli puhetta että meillekin on tulossa kohta lapsi. Kerhontäti, vähän vanhempi nainen, vastasi siihen että joo, katoin kans mutta ompa pieni maha!
Sen jälkeen oon ehkä tullu vainoharhaseks, kun oon alkanut katsomaan koko ajan peiliin ja mietin et pitäskö mahan olla näillä viikoilla isompi xD Nyt mennään "jo" 18+2 ja se tuntuu musta hirveen paljolta. Painookaan ei oo tullut yhtään ylimäärästä kiloo, oon vaan laihtunut. Mikä juttu??
Koitan vaan lohdutella itteeni ajattelemalla, että ehkä meille tulee pieni vauva, tai että mun maha ei edes kasva paljookaan. Kuitenkin tällaista on ihan hölmöä miettiä tässä vaiheessa, kun se isoin kasvupyrähdys on vielä näkemättä :D
Tossa yks aamu tein itselleni aamupalaa, kun pikkuinen potkaisi mahassa. Muhun tulvi oikein iso rakkaudentunne tota pientä kohtaan <3 Se tuntui tosi hölmöltä, kun en aikaisemmin oo antanut itseni tuntea mitään kiintymystä sitä kohtaan. Nyt viikkoja alkaa oleen niin paljon, että kai mäkin pian alan tajuta että meille on oikeesti tulossa vauva!
Nyt kun alan iloitsemaan yhä enemmän, olen myös alkanut hankkia äitiysvaatteita kesäksi. Yhdet shortsit, caprit ja paidan oon vasta ostanut, mutta jos löydän jotain halpaa, niin en kyllä enää epäröi sitä ostaa! Tänään ollaan menossa miehen kanssa katsomaan paria pikkureppua vaaville. Meidän ensimmäinen yhteinen hankinta tulee olemaan sieltä tärkeimmästä päästä, not! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän kommentin käynnistäsi, kiitos!