Kymppikuinen neuvola

Käväistiin neuvolassa lähestulkoon kääntymässä- niin nopeasti meidät lähetettiin pois.
Ehdittiin kuitenkin jostain jutella, kerroin kuulumisia ja "saatiin lupa" aloittaa hapanmaitotuotteet. Me varmaan aloitetaan maustamattomalla jugurtilla, ja kun sitä on maisteltu, niin heinäkuussa ostan ensimmäiset suomalaiset mansikat! Mä oon ollut mansikan myyjä pari kesää, ja oon totaalinen mansikkafani! On ollu hirveen vaikeeta pidättäytyä noista ulkomaalaisista, mutta kohta onneks saa jo suomalaisia!
Mutta niin, mitattiin ja punnittiin poika: 79,7cm (77cm) ja 8980g (8200g). Suluissa 8kk-mitat. Edelleen se vaan kasvaa +2-käyrällä, niinkun on koko pienen elämänsä. Jotenkin siitä on niin ylpee, vaikka ärsyttää kyllä olla aina hankkimassa uusia vaatteita kun ei tiiä edes mitä kokoa ens syksynä käytetään!

10kk-pose (häviääkö tästä kaikki hohto jos kerron, että kuva on otettu hierontatuolissa? :D)

Meidän "pikku" pallero on tätä nykyään ihanan huumorintajuinen, iloinen ja touhukas. Ei vierasta ihmisiä, mutta raivoaa imurille, föönille tai bamixille kumma kyllä :D Silmät on ihanan siniset, ja ripset pitkät ja tummat (josta sain kommenttia "ootko nää menny värjäämään lapses ripset?" joltain mummolta...), oikee hurmuri! Isin poika muuten, mutta suostuu juomaan vaan äidin sylissä maidon tuttipullosta. Ehkä pitäis olla iloinen, että edes sylittely käy (mutta vaan sen hetken), kun en enää imetäkään.
Vielä meillä ei kävellä, muuta kun sohvan reunaa pitkin... Ei edes vaikka kävelyttäisin. Noustaan siis seisomaan ja kontataan hirveää vauhtia :) Tuntuu, että kun oon alkanut käyttään samoja fraaseja tietyissä jutuissa, poika alkaa jo ymmärtämään niitä. Esim. tulee luokse pyydettäessä (tunnistaa myös nimensä), laskeutuu alas jos roikkuu jossain kielletyssä jne... Jokelteleekin jo niin taitavasti (vauvauvau, tätätä, aijaijai), että välillä luulis että se puhuu jo ihan oikeasti!
Vaipanvaihto on edelleen saatanasta- kestovaipat on jäänyt ihan kokonaan, kun se vaippa vaan pitää saada sekunnissa päälle ja housut takas, ei tulis kuuloonkaan enää jos herra joutuis odottamaan kun äiti pähkäilee miten tämänkin keston vetäsee imuineen päivineen päälle... Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että myös pukeminen on nykyään mahdotonta. Osallistutaan yleensä molemmat tähän pukemis/vaipparumbaan, jos mies sattuu oleen kotona. Toinen pitää, toinen pukee ja sitä rataa :D Nykyään onkin helpompaa laittaa paita ja housut, kun aiemmin pidin bodyja ja jopa kietaisubodyja(mun lemppareita!). Enää laitan bodyn vaan viileämpinä päivinä selkää lämmittämään.

Kuva

Tähän loppuun voisin mainostaa, jos joku ei ole sattunut huomaamaan, että Linnanmäellä on tänä kesänä ilmainen sisäänpääsy ja 11 ilmaista laitetta! Me aiotaan mennä perinteitä kunnioittaen juhannuksena Lintsille, mutta vaan niihin ilmaisiin, mihin pojan kanssa pääsee :) Säästökuurilla ollaan koko kesä, joten täytyy ottaa kaikki ilo irti siitä mitä ilmaseks saa!
Enää pari viikkoa töitä, ja sitten miehellä alkaa isäkuukausi! Sitten meillä alkaa LOMA!

6 hammasta, 6 kuukautta

Poika täyttää tänään 13. päivä 6kk. Ajattelin listata uusia juttuja, ja sellaisia, mitkä ovat muuttuneet.

Poju 6kk osaa:

-Tarttua varpaisiin ja viedä ne suuhun
-Kiljua "ei" epämieluisissa tilanteissa
-Nukahtaa pinnasänkyyn rituaalien jälkeen itsestään (paitsi nyt kun tehdään 4 hammasta kerralla... Tämäkin riippuu ihan päivästä)
-Viedä esineitä suuhun
-Seurata katseellaan
-Tuijottaa silmiin pitkiä aikoja
-Kääntyä selältä vatsalleen
-Liikkua lelun perään lattialla
-Liikkua peruuttamalla/pyörimällä itsensä ympäri
-Osaa nojata käsiin vatsallaan. Kädet ja pylly nousee vuorotellen lattiasta
-Pitää pulloa ja lusikkaa (jotenkuten :D)
-Osaa sanoa "äiti"
-Antaa vauhtia itselleen sitterissä

-Vaatii Soft kitty-laulun rauhoittuakseen sängyssä
-6 hammasta
-Menee yöunille n. klo 23 aikaan
-Ei pidä pukemisesta, tosin tykkää kun riisutaan :D
-Syö soseita ja puuroa
-Tykkää kutittamisesta ja "missä äiti?"-leikistä
-Ei tykkää olla yksin
-Vierastaa
-Pituus 71,5cm ja paino 7,3kg (5kk neuvolassa)
-Bodyn koko 74 ja housujen 68. Sukat kokoa 19/21
-Nukkuu mielellään vaunuissa ja autossa
-Pitää vauvauinnista
-On kiinnostunut aikuisten ruokailusta

Poju 0-3kk:

-Itki turvakaukalossa ja kaupassa
-Piti nukuttaa aina syliin josta siirrettiin sänkyyn
-Itki klo 18-01 joka ilta
-Nukahti heijaamalla koppaa harson ja tutin kanssa (+3kk)
-Söi huonosti rintaa (alk. n. 3vko) ja enemmän pullosta
-Äiti käytti joka päivä korvatulppia ekat 2kk (kerran huomasin vasta neuvolassa että mulla on korvatulpat edelleen päässä :D)
-Säikkyi ääniä (5kk asti)
-Möllötti ammeessa hoomoilasena
-Jokelsi enemmän
-Yöunille 00-02 välillä


Nyt kun vertailee tämänhetkistä tilannetta ja ekoja kuukausia vauvan kanssa, alkaa tää tuntumaan siltä, että pikkuhiljaa rupee vauvanhoito sujumaan. En haluais ihan heti uudestaan kokea samanlaisia ekoja kolmea kuukautta, mitä pojan kanssa oli. Silti ajattelen jatkuvasti pikkukakkosta, ja millaista elämä olisi kahden lapsen kanssa. Nää haaveet tuntuu aika tyhmiltä, kun poika on vasta puolivuotias.. Mutta silti. Kai tää on taas sellasta orastavaa vauvakuumetta, jossa kaikki mahdottomimmatkin haaveet tuntuu olevan mahdollisia..?

Noista poitsun hampaista vielä sen verran, että ne kaksi ensimmäistä tuli viikon erotuksella alas eteen (3kk iässä). Seuraavaksi huomasin ylhäälle tulevan kulmahampaan(5,5kk), ja parin päivän päästä toisen. Nyt kun kurkkasin taas suuhun (poika ei oikein anna sinne katsoa enkä siksi oo aiemmin huomannut hampaita), näin että toinen yläetuhammas on tullut ikenestä läpi, mutta toisen ien on vasta vetäytynyt.. Laitoin nyt silti että 6 hammasta :D Kun nämä 4 tunkee yhtäaikaa läpi, mahtaa pojalla olla kipua ja vaivaa niistä. Meillä on ollut viikon ajan flunssaa ja poikakin on tainnut saada siitä osansa. Välillä hengitys rohisee ja olen antanut keittosuolatippoja, että räkä lähtis pois. Aina välillä ei oikein tiedä, pitäisikö tähän ja tähän itkuun antaa nestemäistä panadolia vai ei. Ei ole oikein kokemusta, millainen poika on ilman niitä hammasvaivoja :D Sitten ollaan menty lottoamalla, annettu jos mikään ei oikein tunnu auttavan ja itku vaan jatkuu... Sitten kun annetaan panadolia jo kolmatta päivää putkeen, rupee miettimään että annankohan mä tätä ihan turhaa sille?

Meillä on huomenna asuntonäyttö! Käydään kurkkaamassa omakotitaloa lähellä keskustaa. Ollaan jo pitkään haaveiltu omasta kodista (varsinkin nyt kun asutaan ärsyttävässä kerrostalossa) jota laittaa... Nyt löytyi pikkasen yli budjetin oleva, vähän remonttia kaipaava talo, jossa on iso piha ja koulu samalla kadulla! Oon niin innoissani! :)

Poika 3kk

Nyrkki menee suuhun 2kk ikäisenä

Tällä viikolla poika täytti 3kk.
Mun kesti selvitä mahataudista(ei muuten Sea band-rannekkeet auttaneet tähän pahoinvointiin ollenkaan, vaikka odotusaikana veivät usein pahoinvoinnin pois!) viikko ja neljä päivää, jonka seurauksena maidon tulo on nyt ehtynyt. Harmittaa ihan hirveästi, mutta luulenpa että ei kannata enää yrittää jatkaa imetystä. Ei olla oikein keksitty, mitä varten poika saa hirveät raivokohtaukset aina, kun hänet lasketaan imetystyynyn päälle imetystä varten. Kuvittelin aluksi, että tämä johtui tutista ja tuttipullosta, sitten kävi mielessä maitoallergia, mutta välttämis-altistus-periaatteella ei saatu mitään selviä tuloksia. Lopetin maidottoman ruokavalion juuri ennen oksennustautia, ja kysyin neuvolasta, olisiko mahdollista että tässä itketään ihan vaan rintaraivareita. Saatiin neuvo, että vaihtakaa imetyspaikkaaja -asentoa, niin kyllä se siitä. Muutaman kerran kokeiltiin menneen viikon aikana ja aluksi se toimikin, mutta parin kerran jälkeen mikään asento tai paikka ei pitänyt raivareita poissa. Olen päätynyt siihen tulokseen, että nämä raivarit ei varmaan johdu myöskään koliikista, eikä mun kannata tuhlata voimiani kolmen tunnin välein siihen, että saataisiin raivoava poika huijattua syömään.

Ensimmäiset hymyt nähtiin jo siinä kahden kuukauden tienoilla, mutta tällä viikolla on poika alkanut myös nauramaan ja se jos jokin on hauskan kuuloista!

3kk-päivän aamuna

Nyt kun poika on hieman isompi, tuntuu erilaiset itkutkin hahmottuvan helpommin. Nälkäitkun tiedän, ja meillä muutenkin syödään tarkalleen 3h välein (yöllä n. 6h välein). Väsyitku on myös helppo arvata, sekä masukipuja itkevä vauva. Ollaan myös löydetty keinot nopeaan nukuttamiseen, joten tällä hetkellä menee aika hyvin, kun ei tarvitse väsyttää itseään imetyksen kanssa taistellen.

Olen ostanut itselleni loppuvuodeksi kuntosalikortin, ja siihen kuuluu myös jumpat päälle. Huomenna suuntaan siis pojan kanssa ensimmäistä kertaa vauvajumppaan! Niitä kokemuksia kirjoittelen myöhemmin...

Tällaista tällä kertaa. Toivottavasti jaksaisin vielä vähän useammin tulla päivittelemään blogia, niin ei tulisi tällaisia kilometripostauksia! :)

2kk-neuvola

Maanantaina (kyllä, hyvin uutta tietoa!) oltiin 2kk-neuvolassa. Sieltä tällaisia numeroita ja tietoja:
-Pituus 61cm
-Paino 5,4kg
-D-tipat vaihtui Rela-d -> Jekovit (vielä en ole kokeillut, kun on ollut paljon muutakin miksi itketään, ehkä ens viikolla)
-Cuplaton vaihtui Disflatyliin
-Otettiin rotavirus-rokote
-Korvikkeena Nan H.A. ja epäilty maitoallergiaa -> äidillä maidoton ruokavalio (vaikka en mä kyllä imetä kun kerran pari päivässä, et tuntuu välillä turhalta..)

Jatkuviin rintaraivareihin ei olla löydetty mitään ratkaisua. Epäilen myös refluksitautia, mutta ken tietää... Tänään oli aamulla lääkäriaika, että olisin päässyt keskustelemaan näistä asioista, mutta en muistanut mennä sinne! Väsymys tekee tehtävänsä.. Ajatus ei kulje, ja lauseiden muodostaminen on välillä vähän liian vaikeeta :D

No nyt se poika jo heräs unilta, täytyy mennä ruokkimaan pieni!

Imetyksestä

Meillä on käyty jo kuukauden uuvuttavaa taistelua imetyksen kanssa. Poika ei suostu syömään rinnasta ollenkaan, vaan huutaa ihan hulluna. Jo pelkkä kyljelleen asettaminen imetystyynyn päälle saa hänet huutamaan. Ollaan jouduttu lukemattomia kertoja antamaan koko ateria pullosta, kun ei tästä vaan tule mitään. Aluksi kuvittelin, että ei se mitään, jos imetys ei onnistu ja annetaan pojalle korviketta, vaan on tämä herättänyt niin paljon tunteita pintaan, etten olisi uskonut.
Todettakoon tähän, että ollaan löydetty jonkinlainen rytmi. Meillä mennään nukkumaan joskus 23 aikaan. Yöllä syödään melkein joka kerta puoli neljän-viiden aikaan, ja seuraavan kerran vasta puoli yhdeksän kieppeillä. Päivällä syödään kolmen tunnin välein, jos se auttaisi vatsavaivoihin (yleensä nälkä tulee juuri kolmen tunnin jälkeen, mutta välillä poika saattaa nukkua neljäkin tuntia, jolloin täytyy herätellä syömään). Kerta-annos on jotain 100-125ml.

Ihan aluksi ensimmäisen kiukkuviikon jälkeen soitin neuvolaan, ja pääsin näytille sinne. Saatiin ohjeet, että älä imetä edes yöllä sängyssä kyljellään, vaan ainoastaan istualtaan koska isommat vauvat (sillon ikää 1kk :D) ei välttis pidä kyljellään imettämisestä. Th tarkasti myös miten imetys sujuu. Tietenkään poika ei vetänyt hirveitä raivareita, vaan kaikki sujui hienosti. Kommenttia tuli, että imuote on ok. Sitten näillä eväillä lähdettiin kotio, ja luulin tilanteen parantuneen. Meni muutama päivä, kun samat raivokohtaukset alkoi, eikä mikään auttanut. Lopetettiin d-tipat ja annoin Cuplatonia. Luulen, että d-tippojen lopettaminen auttoi vähän, mutta Cuplatonista ei ole ollut ihan hirveästi apua.

Kun sitä antaa kokonaisia aterioita pullosta, ja pääsee säkällä imettämään kerran päivässä, alkaa se maidontuotantokin ehtyä. Aluksi ajattelin pumpata joka aterian rintapumppuun, kun pullosta herra kuitenkin onnistuu syömään. Kuitenkin tämä on ollut liian työlästä, kun maito pitää lämmittää vesihauteessa (kestää liian kauan) ja pumppua pitäisi steriloida ja koota kolmen tunnin välein, ei musta ole ollut siihen. Olen ajatellut imettämisen lopettamista, mutta en vain millään haluaisi. Tuntuu, että jos vielä sinnittelisin pari kuukautta, niin se riittäisi mulle. Yksin kotona näiden raivarien kanssa vaan on niin helvetin raskasta, enkä saa välillä mitään kontaktia poikaan.
Alkuun ajattelin, että poju ei suostu syömään rinnasta, koska ollaan annettu korviketta ja tuttia "liian helposti". Eräänä iltana kakka ei ollut tullut pojalta varmaan kolmeen päivään, vaikka yleensä tulee joka ilta. Taas yritettiin saada häntä rinnalle, eikä onnistuttu. Sitten tuli kakka, ja poika oli itse päivänsäde. Kokeiltiin saman tien imetystä uudelleen ja se meni niin hienosti! Tajusin, että tämän takana on suurimmaksi osaksi vatsanväänteet, ja olin todella helpottunut. Nykyään on niitä parempia päiviä, kun voin imettää koko päivän ennen yhtään rintaraivaria ja välillä tulee vastaan sellaisia, että on annettu koko päivä korviketta. Nyt vaan täytyy yrittää saada se kakka tulemaan säännöllisesti, ainakin silloin kun se alkaa haittaamaan imetystä. Ollaan kokeiltu kuumaa kylpyä, hierontaa, jalkojen pumppausta ja jopa kuumemittaria. Välillä auttaa, välillä ei. Mitä kikkoja voisi vielä kokeilla?

Pojan ollessa seitsemisen viikkoa vanha, aloimme nähdä ensimmäisiä oikeita hymyjä <3 Nykyään (nyt 8 vkoa) vauva hymyilee puheelle ja laululle, eikä meidän tarvitse houkutella sitä esiin. Kyllä sitä alkaa tuntumaan, että edes välillä on asiat hyvin, kun poika väläyttää ihanaa hymyään. ^_^